Valtiovarainministeriön hiljattain julkistama arvio julkisen talouden kestävyysvajeesta ennakoi veronkorotuksia ja menoleikkauksia vajeen kattamiseksi sen lisäksi, että suomalaisten työurien tulisi pidentyä.

Näyttää siltä, että nykyinen hallitus on menettänyt Niinistön luottamuksen, sillä hän kaipaa sosialidemokraatteja vahvistamaan hallitusta kesken vaalikauden. 90-luvun laman kourista Suomi nousikin laajapohjaisen sateenkaarihallituksen turvin.

Tilanne on kuitenkin erilainen. Sateenkaarihallitus syntyi vaalituloksen pohjalta ja hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen.

Oleellisempaa olisikin, että nykyinen hallitus ryhtyisi aikailematta toimiin talous- ja työttömyyskriisin kielteisten vaikutusten torjumiseksi.

Oppositio on tarjonnut hallitukselle useaan otteeseen yhteistyötä. Tarjoukset on torjuttu saman tien joko valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) tai pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) toimesta. Edes perusteluja eivät korvat ole kuulleet.

Hallituksella on tietenkin parlamentaarisessa demokratiassa mahdollisuus hallita ilman opposition tukea niin kauan kuin sen enemmistö eduskunnassa niin haluaa. Opposition tehtävä on arvioida hallituksen tekemisiä ja tekemättä jättämisiä kriittisesti ja tuoda oma vaihtoehtonsa esiin. Tätä sosialidemokraatit ovat tehneet esittämällä oman talouspoliittisen vaihtoehtonsa.

Runsas vuosi vaalien alla ei ole järkevää, että oppositio liittyisi hallituksen riveihin kantamaan vastuuta niistä virheistä, josta oppositio on hallitusta jo yli puolentoista vuoden ajan arvostellut.

Kokonaan toinen puoli asiasta on se, onko hallitus edes kykenevä ryhtymään niihin toimiin, joita erityisesti työttömyyskriisi edellyttäisi. Hallitus on tähänkin asti lykännyt ikävien päätösten tekemisen seuraajansa tehtäväksi.

Niinistöllä olisi voinut jo aiemmin painostaa hallitusta oikeisiin ratkaisuihin. On kuitenkin hyvä, jos sosialidemokraattien sanoma viimein alkaa kiinnostaa myös sitoutumatonta mediaa, kun herättelijänä on niiden oma suosikkipoika.