Esimerkiksi noin joka viides nuori kärsii jonkinasteisesta mielenterveyshäiriöstä. Yleisimpiä nuorten mielenterveyden ongelmia ovat mieliala-, ahdistuneisuus-, käytöshäiriöt ja päihteiden käytöstä johtuvat häiriöt. Eri häiriöitä kertyy usein päällekkäin.

Asiantuntijat tietävät, että ennaltaehkäisy on parasta hoitoa. Nuoria pitäisi pystyä auttamaan kokonaisuutena ilman, että järjestelmän rakenteet ja hallintokuntien rajat silpovat tehokkaan avun.

Jos nuorten ongelmat jätetään hoitamatta, kustannuksista tulee kalliimpaa kuin hoito olisi ollut. Nuoren psyyke tarvitsee suojakseen sosiaalista tukea ja hyvää kohtelua niin kotona kuin koulussa.

Näiden ongelmien ehkäisy samoin kuin muun hyvän terveyden ylläpitäminen edellyttää pieniä ja kiinteitä luokkia. Murrosikäisille sopiva ryhmäkokous olisi asiantuntijoiden mukaan maksimissaan 21 oppilasta.

Valitettavasti suomalainen koulujärjestelmä pirstoo lasten psykiatrien mielestä erityisesti murrosikäisten turvallisuuden.

Oppilaat hyppivät erilaisista ryhmistä ja projekteista toiseen ja joutuvat tekemään omaan tulevaisuuteensa merkittävästä vaikuttavia valintoja väärään aikaan, ilman niihin tarvittavia valmiuksia.

Tutkimusten mukaan pysyvä ryhmä tukee vaihtuvia ryhmiä paremmin koulumenestystä, itsetuntoa ja oppimista.

Myös terveydelliset erot alkavat kehittyä lapsilla jo varhain. Terveydellä, urheilemisella ja harrastamisella on vaikutusta menestymiseen opinnoissa.

Kotiolot ja sosiaalinen asema vaikuttavat meillä voimakkaammin kuin muissa Pohjoismaissa. Meillä lapsiperheiden köyhyys on myös yleisempää. Työttömyys periytyy ja terveysongelmat kasautuvat niihin ryhmiin, jotka sijoittuvat aikuisina alempiin koulutus- ja sosiaaliryhmiin.

Suomella ei ole varaa menettää suurta osaa sukupolvesta jo kouluiässä kuntien säästötarpeiden vuoksi.