Puhemiehen valintaprosessi uhkaa säröyttää Sauli Niinistön huolellisesti luotua kiiltokuvaimagoa. Niinpä imagomaakareilla on riittänyt kiirettä arvovaltatappion kääntämisessä johonkin muuhun kohteeseen.

Joidenkin arvioiden mukaan kolhun on kärsinyt demokratia, toisten mielestä arvovaltansa on menettänyt eduskunta. Siis kuka tai mikä tahansa, kunhan ei Niinistö.

Totuttuun tapaan pisimmälle Niinistön puolustamisessa meni Iltalehti, jonka pääkirjoituksen (3.2.) mukaan ”nykyinen eduskunta menetti uskottavuutensa”.

Maa tarvitsee uuden eduskunnan -otsikon alla lehti arvioi, että ”myös eduskunta on kriisissä, koska kansanedustajien enemmistö hylkäsi puhemies Sauli Niinistön”. Vaihdetaan siis puhemiehen valitsijat sellaisiksi, joille Sauli Niinistö kelpaa.

Helpompaa kai olisi vaihtaa puhemies?

Niinistön imagon kannalta voi olla parempi, että tyytymättömyys hänen johtamistyyliinsä purkautui nyt eikä myöhemmin. Viimeistäänhän näitä olisi vatvottu presidentinvaalien alla, mikäli Niinistö suvaitsee ehdokkaaksi ryhtyä.

Kyse ei ole mistään eduskunnan menosäästöistä. Eduskunnan kulukurista on päätetty kollektiivisesti ja yksimielisesti, minkä Niinistö on itsekin myöntänyt. Se ei siis ole mikään Niinistön projekti, vaikka toisenlaisen vaikutelman synnyttäminen osa kiiltokuvakampanjaa onkin.

Enemmänkin kansanedustajia on varmaan häirinnyt Niinistön tapa hoitaa asioita julkisuuden kautta eikä eduskunnan edessä, huonoista vuorovaikutustaidoista kumpuava kiukuttelu ja äksyily, pilkallinen asenne etenkin naisia kohtaan ja erimielisyydet eduskunnan hallinnon järjestämisessä.

Viranhaltijoiden kyykyttäminen ja naisten itkettäminen ei tietenkään lisää kenenkään arvovaltaa. Todennäköisesti suurin syy kansanedustajien protestiin on kuitenkin se, ettei puhemies ole tehtäväänsä kuuluvalla tavalla puolustanut kansanedustajia eikä eduskuntaa silloin, kun aihetta on ollut, vaan pikemminkin liittynyt eduskunnan mollaajiin. Hyvä johtaja puolustaa omiaan.

Varmasti hallituspuolueiden kansanedustajia on sapettanut myös se, että Niinistön lausunnot talouspolitiikasta ovat lähempänä opposition kannanottoja kuin hallituksen toteuttamaa epäonnistuneeksi osoittautunutta linjaa. Ja koska Niinistö ei ole juuri muita politiikan osa-alueita julkisissa puheenvuoroissaan käsitellyt, on tuki hallitukselle jäänyt vähäiseksi.

Tässä onkin puhemiesvaalin suurin uutinen: Kapinahenki kytee hallituspuolueissa. Porvaripuolueiden ennätystiukaksi virittämää ryhmäkuria rikotaan heti, kun sen voi tehdä nimettömänä eli ilman rangaistuksen pelkoa.

Kokoomuksen polvihousupojat ovat jo ehtineet täyttää nettikeskustelut sosialidemokraattien syyttämisellä Niinistön heikosta vaalituloksesta. Varmaan niitä tämänkin jutun perään riittää.

Ihan peruskoulun matematiikalla, jota ilmeisesti kauppakamareissa ei tunneta, voi kuitenkin huomata protestin purkautuneen nimenomaan hallituspuolueiden riveistä. Niillä on 126 kansanedustajaa.

Ainakin sen verran ääniä Niinistön olisi siis pitänyt saada, vaikka koko oppositio olisi äänestänyt toisin. Todennäköistä onkin, että SDP:n eduskuntaryhmästä suhteessa suurempi osa äänesti Niinistöä kuin porvaripuolueiden ryhmistä.

Juha Peltonen

Lisää päätoimittajan mietteitä painetussa lehdessä.