Uutispäivä Demari | Kolumnit | Rakel Liekki | 14.12.2009

Sikamaista eläinpolitiikkaa

Suomessa julkaistiin järkyttävää kuvamateriaalia sikojen huonoista elinoloista jo vuonna 2007. Ensin Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila epäili kuvamateriaalia ulkomaiseksi tai väärennetyksi. Kun selvisi, että materiaalia on kuvattu jopa hänen sukutilaltaan, lupasi Anttila puuttua eläinten laiminlyöntiin. Viimeistään viime viikolla selvisi se, jonka asiaan perehtyneet ovat jo kauan tienneet. Ministerin lupaus ei pitänyt. Tänä syksynä yli 30 sikalalta kuvattu asiantuntevan poliisin aidoksi arvioima materiaali osoittaa, että siat elävät edelleen ahtaasti, virikkeettömästi ja tarpeettomasti kärsien. Vaikka lukuisat luotettavat lähteet ovat arvioineet ongelman todelliseksi, Anttilan strategiana tuntuu edelleen olevan julkisuuteen tulleiden ongelmien kiistäminen tai vähättely. Kun aiemmin tänä vuonna Ruotsissa nousi kohu sikojen elävältä kalttaamisesta, totesi Anttila, ettei vastaavaa ole tapahtunut Suomessa. Sitten paljastui, että sikoja on keitetty elävältä myös Suomessa. Vain pari viikkoa sitten Anttila totesi Helsingin Sanomille etteivät vuoden 2007 kuvat sikatilojen oloista ole enää ajankohtaisia. Nyt julkistettu tuore materiaali osoittaa Anttilan lausunnon valheellisuuden. *** Toistuvasti eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia vähätelleen Anttilan pääpainona vaikuttaisi olevan ensisijaisesti kotimaisen eläintuotannon maineen säilyttäminen, ei ongelmiin puuttuminen. Vaikuttaa siltä, että ministeri ei ymmärrä, ettei eläintuotannon mainetta voi rakentaa valheelliselle pohjalle. Kun johtavien asiantuntijoiden kanta vuodesta toiseen eroaa ministerin kannasta, on syytä epäillä joko Anttilan ammattitaitoa tai jääviyttä. Esimerkiksi Eläinlääkäriliitosta on kommentoitu, ettei nykyinen eläinsuojelulaki takaa eläinten hyvinvointia ja minimivaatimukset ovat riittämättömiä. Anttila on kuitenkin todennut, että laki on riittävä. Viime viikolla Eläinten hyvinvointikeskuksen johtaja Laura Hänninen arvioi Helsingin Sanomissa ministeriön määräysten olevan osin vanhentuneita ja jopa ristiriidassa lain kanssa. Myös tuotantoeläinten suojelua ja valvontaa tutkinut Åbo Akademin tutkija Birgitta Wahlberg on samoilla linjoilla. Kun uudesta kuvamateriaalista noussutta kohua puitiin torstaina A-Talkissa, Anttila puhui itsensä pussiin useammin kuin kerran. Perjantaiaamuna Anttilan kotisivut olivat kaatuneet ilmeisesti kohun herättämän kansalaiskiinnostuksen johdosta. *** Norppakohussakin ryvettyneen Anttilan eroa on vaadittu jo kaksi vuotta. Asiasta on tuhansia allekirjoituksia kerännyt nettiadressi sekä Facebook-yhteisö, jossa tuhannet tavalliset kansalaiset ilmaisevat huolensa ministerin toimien riittämättömyydestä. Moni tuntuu olevan sitä mieltä, ettei ministeri ole tehtäviensä tasalla tai valehtee. Koska entisenä sikafarmarina Anttilan voisi olettaa tuntevan sikatilojen arjen, tuntuu jälkimmäinen vaihtoehto todellisemmalta. Nyt Anttilan tulisi kantaa henkilökohtainen vastuunsa. Lisäksi päättäjien on syytä pohtia, pääseekö tällaisia tilanteita syntymään, koska ministerillä on kaksoisrooli, jossa hänen yhtä aikaa tulisi olla tuottajien puolella ja ottaa ympäristö- ja eläinsuojelunäkökohdat huomioon. Jos toiminta nykyisessä järjestelmässä on näin tehotonta, olisi aiheellista pohtia, kannattaisiko eläin- ja ympäristönsuojelu erottaa täysin maa- ja metsätalousministeriön vastuulta. Jaa

Tulosta

Lähetä kaverille