demari.fi - Perustuslain uudistamisessa mahdollisuus yksimielisyyteen

Tekstin koko

Perjantai 3.9.2010

Haku

Uutispäivä Demari | Pääkirjoitukset | 10.12.2009

Perustuslain uudistamisessa mahdollisuus yksimielisyyteen

Poliittinen keskustelu on viime aikoina keskittynyt ruotimaan tasavallan presidentin valtaoikeuksia. Eniten on puhuttu siitä, kuka edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa.

Tilanne jopa kärjistyi, kun hallitus yksipuolisella ilmoituksellaan otti asiaan hyvin tiukan kannan. Huomionarvoista on esimerkiksi se, että pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on vuosikaudet toistellut, ettei edustautumisessa ole mitään ongelmaa.

Niin sanottua lautasongelmaa ei siis ole olemassakaan. Mutta hallituksen näkemystä esitellessään Vanhanen sanoikin, että ongelma on nyt ratkaistu. Käytöksen johdonmukaisuus jättää enemmän kuin vähän ihmettelyn varaa.

Itse edustautuminen on harvinaisen selkeä asia. Jo 15 vuotta noudatettu käytäntö on toiminut hyvin. Pääministeri on osallistunut kokouksiin aina, ja presidentti silloin, kun käsittelyssä on ollut hänen toimialaansa liittyviä kysymyksiä.

Tässä suhteessa mikään ei edes muutu. Unioni-asiat kuuluvat pääministerille, siitä ei ole pienintäkään erimielisyyttä. Mutta ei presidentin osallistumista mitenkään kielletä jatkossakaan, jos siihen on tarvetta.

Lautaskiista näyttää heijastelleen myös ministeri Christoffer Taxellin (r.) perustuslain uudistuskomitean työhön, vaikka kyseessä onkin kaksi aivan eri asiaa. Komitea miettii, pitäisikö valtasuhteita muuttaa.

Kaikki asiaa koskevat näkökohdat on jo tuotu keskustelussa esiin. Kun mitään uutta ei liene tiedossa, sovun ja yhteisymmärryksen löytymisen ei pitäisi olla mikään mahdoton tehtävä. Kaikissa suurimmissa puolueissa on valmiuksia karsia presidentin sisäpoliittisia valtaoikeuksia. Näin voitaisiin tehdä esimerkiksi eräissä nimityksissä.

Ulkopolitiikan osalta tilanne on se, että oppositiossa ei löydy halua heikentää presidentin asemaa. Etenkin kokoomuksella näyttää kuitenkin olevan meneillään ristiretki nimenomaan presidentti Tarja Halosen oikeuksia vastaan, vaikka uudistukset eivät mitenkään voi Halosta edes koskea. Mutta yksimielisyyteen on siis mahdollista päästä.

Sosialidemokraatteja on syytetty presidentin oikeuksien puolustamisesta siksi, että paikalla istuu omista riveistä ponnistanut henkilö. Tässä valossa on surkuhupaisaa lukea Suomenmaata (9.12.), jossa demareita maanitellaan oikeuksien karsimisen taakse sillä, ettei kukaan vasemmistolainen ole nousemassa uudeksi presidentiksi!

Kuva: Lehtikuva/Kimmo Mäntylä
Pääministeri Matti Vanhanen ja kuvanveistäjä Toivo Jaatinen luovuttivat presidentti Tarja Haloselle Valtioneuvosto 200 -juhlamitalin viime viikolla.

Jaa