Miten välttää puhdas tv:stä tuttu sketsiviihde, miten tuoda esille klassikon laadun tämän päivän ihmisen kannalta, miten sovittaa mennyt aika ja nykyhetki, miten ylittää niiden väliset ihmiskuvien kuilut ja ristiriidat?

Nuoremman polven teatterintekijän Samuli Reunasen Jyväskylän kaupunginteatterill sovittama ja ohjaama Reviisori ottaa tämän haasteen vastaan heti näytelmän alkutilanteessa. Näyttelijäseurue on kokoontunut lukuharjoituksiin, ja yrittää päästä sisälle Nikolai Gogolin välittämään maailmaan, tarttumaan sen takinliepeeseen. Se ei ole mitenkään helppoa.

Tämänkaltainen brechtiläinen aloitus vieraannuttamisefekteineen on tuttua esimerkiksi Ettore Scolan elokuvasta Tanssit, jossa epookin maailmaan ja tunnelmaan siirrytään nykyhetken kautta. Vielä ilmeisempää se on tietysti Godardin elokuvissa, jossa rooli ei tule valmiiksi ja ehjäksi koskaan.

Ihmisenä olemisen tietyt kvaliteetit ovat pysyneet samoina, vaihtuvasta rekvisiitasta huolimatta.Tämä jos mikä puolustaa klassikoiden ajankohtaisuutta ja esittämisen tarvetta toisenkaltaisista väitteistä huolimatta.

Reunasen Reviisorissa vieraanuttavat elementit eivät jää ainoastaan tähän yhteen, vaan ne kulkevat läpi esityksen, aina keskeisiä roolihahmoja myöten. Tärkeä ulottuvuus Reunasen tulkinnassa on tuoda esille myös venäläisen uusrikkauden rahvaanomaisuutta ja barbariaa, klovnerian ja sirkuksen läsnäoloa nykyvenäläisessä sielussa. Aikatasot lomittuvat, mutta tematiikka pysyy samana.

Karakatyyrien maailma

Mika Nuojuan miimisesti erittäin ansiokaasti tulkitsema reviisori on kuin suoraan tv:n talk-shown maailmasta, suurine elkeineen ja tyhjine puheineen. Mutta kun reviisori saapuu, on koko pikkukaupungin kerma aivan kontallaan.

Nuojua on vähän eksentrisine mielentiloineen kuin Robert De Niro Martin Scorsesen elokuvassa Koomikkojen kuningas: Valheellisen identiteetin ruumillistuma. Mitä paksumpi valhe, sen paremmin se menee läpi. Nimenomaan falskius ja epäuskottavuus tekevät päähenkilö Hlestakovista hyvin nykyaikaisen hahmon.

Reunanen lisää vettä myllyyn tekemällä reviisrorin palvelijasta (Ville Sandqvist) niin ikään showmiehen. Hän imitoi ja plagioi isäntäänsä, hänen elkeitään ja maneereitaan tulevia tapahtumia ennakoivasti. Hänen maneeriensa kautta tiedämme mitä on tulossa.

Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijäkunta on viritetty tähän karikatyyrien ja groteskien tyyppien maailmaan, josta tekee kuitenkin tunnistettavan alamaisuus, lipevyys, kuuluisuuden ja vallan palvonta. Jumala ei turhaan luonut ihmiselle itsepetoksen lohdullista mahdollisuutta.

Tyypin rakentamisessa onnistutaan esityksessä aivan kohtuullisesti, vaikka yksilöllinen säväys jääkin joskus vaille viimeistä silausta. Jorma Böökin kaupunginpäällikkö on fyysisenä hahmotuksena aivan mainio. Mutta aivan loppuun saakka se ei kanna, koska tulkinnan variantit jäävät varsinkin näytelmän toisella puoliskolla liian kapeiksi.

Pisimmälle karakterisoinnin vie Jouni Salon Luka Lukits Hlopov koulujentarkastajana. Miimisenä henkilökuvana ja tyylittelyn kautta se toimii radikaalimmin suhteessa reviisorin esittäjän Mika Nuojuan hahmottomaan absurdiin henkilökuvaan.

Pilakuva vaatii aina yksilöllisen täkyn, jotta se kohoaisi siivelle. Jossain määrin tämä jää monelta näyttelijältä vielä kesken.

Intensiteetti laskee

Näytelmän toinen näytös on selvästi hajanaisempi ja keskeneräisempi kuin ensimmäinen puolisko. Sitä rikkovat myös hieman käsittömättömät musiikkivalinnat, niin sanotusti kertovat lauluosuudet.

Miksei olisi tukeuduttu venäläiseen melankoliaan ja nostalgian parodiaan, ja sen tunnevoimaan, enemmänkin?. Ripaus kaihoa säväyttää aina nykyajan paatunutta katsojaa.

Reviisorin huijauksen jälkipyykki jää niinikään hieman keskenreräiseksi. Reaktiot ovat turhan typistetttyjä ja kaavamaisia.
Kaikkinensa Jyväskylän Reviisori on kuitenkin yritteliästä ja rohkeata teatteria. Ja sitähän aina tarvitaan. Ei ole peilin vika jos naama on vino.

Hannu Waarala 

Jyväskylän kaupunginteatteri. Nikolai Gogol: Reviisori. Ohjaus ja sovitus: Samuli Reunanen Lavastus: Risto Nykänen Puvut: Tuovi Räisänen Valot: Japo Granlund. Aänet: Mika Filppus. Rooleissa mm.: Mika Nuojua (vier.). Ville Sandqvisti (vier.), Jorma Böök, Hanna Liinoja, Elina Korhonen, Jouni Salo, Hannu Hiltunen, Kari Kihlström, Matti Hakulinen, Jukka-Pekka Mikkonen, Hannu Lintukoski, Jouni Innilä