Kirjamessuilla lauantaina puhunut Ruotsin valtiollisen taloustutkimuslaitoksen Konjunkturinstitutin suomalainen tutkimusjohtaja Juhana Vartiainen on löytänyt taloustieteestä sielunveljiä.

Aikaisemmin Suomessa mm. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa toiminut Vartiainen oli saanut lauantaina jatkuneilla kirjamessuilla luettavakseen juuri ilmestyneen Gaudeamuksen julkaiseman George A. Akerhofin ja Robert J. Shillerin julkaiseman ”Vaiston varassa” kirjan, jossa tutkaillaan nykyisen globaaliin lamaan johtaneita syitä.

Kirjoittajat eivät ole turhia taloustieteilijöitä, sillä George A. Akerlof sai Ruotsin pankin taloustieteen nobelin vuonna 2001 ”sitruunateoriastaan”, jossa tutkailtiin kuluttajien käyttäytymistä.

Vartiaisen kirjaan perehtymistä tenttasi toimittaja Juhana Rossi.

Vartiaisen mukaan kirjassa osoitetaan, että joskus markkinatalous ei vain toimi.

- Esimerkiksi työttömyysturvajärjestelmää ei ole koskaan syntynyt yksityiselle pohjalle, Vartiainen huomautti.

Akerhofin kirjan nimi on vauhdikkaasti  englanniksi Animal Spirits ja se on yhtä vauhdikkaasti suomennettu tittelillä Vaiston varassa.

- Kirja on älykästä sohvakeskustelua tavalla, jotka muutkin kuin taloustieteilijät voivat ymmärtää, Vartiainen arvioi.

- Kirja haastaa totutut taloudelliset ajattelumallit, jotka heidän mukaansa ovat perimmäinen syy nykyisiin ongelmiin. Teos hahmottelee uutta, behaviorismilla vahvistettua keynesiläistä talousteoriaa, joka paitsi selittää markkinoiden kriisiytymisen, mutta myös tarjoaa välineet kriisin ratkaisuun.

Vartiainen allekirjoittaa melkein kaikki Akerhofin ja Shillerin ajatukset. Ihmisten, tässä tapauksessa ”homo economicuksen” käyttäytyminen sen sijaan tuottaa myös Vartiaiselle ahdistusta. Ruotsissa kirjoilla olevan Vartiaisen on esimerkiksi pitänyt päättää, mihin eläkeyhtiöön hänen vanhuuden säästönsä sijoitetaan.

- Kun kuitenkin parasta olisi yksi hyvä eläkeyhtiö, joka hallinnoisi kaikkien varat, Vartiainen huokasi.

Vaikka ihmiset pyrkivät käyttäytymään taloudellisesti rationaalisesti, eivät he kuitenkaan kykene tekemään koko elämänkaarensa mittaisia taloudellisia päätöksiä. Näinhän Ruotsissa tehdään, kun siellä edellytetään jokaisen kansalaisen tietävän, mihin eläkeyhtiöön varat kannattaa sijoittaa.

Tietämättömyyttä ja epäeettistä

Vartiainen pohdiskeli kirjan pohjalta, tekevätkö poliittiset päättäjät taloudellisia ratkaisuja tietoisena siitä, että valtaosa ihmisistä ei ymmärrä, mitä päätetään.

- On epäeettistä, jos päättäjät nojaavat ajatukseen, että puolet ihmisistä eivät ymmärrä, mitä tapahtuu, kun hintoja korotetaan tietyllä tavalla, Vartiainen sanoi.

- On kuitenkin selvää, että ihan omillaan eivät ihmiset osaa talouspoliittisia päätöksiä tehdä. Siksi esimerkiksi pankkien on ohjattava ihmisten toimintaa.

Mutta mitä sitten valtion tehtäväksi jää? Vartiaisen mukaan kukaan taloustieteilijöistä ei usko, että valtion tulisi puuttua mikrotalouteen. Sen sijaan mm. sellaiset asiat, kuten sosiaaliturva, peruskoulutus, vanhustenhuolto esimerkiksi jäisivät valtion kontolle.

Vartiainen arvioi, että Akerhofin ja Shillerin kirja olisi 10 vuotta sitten jäänyt unholaan. Nyt se sen sijaan on erittäin ajankohtainen.

Kuva Kimmo Brandt