Aleksi Vienonen/UP

Hakijoita on kuitenkin kolme: Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima. Ydinenergialain mukaan hallituksen on periaatepäätöksessään tehtävä päätöksensä sen mukaan, tarvitaanko Suomeen lisää ydinenergiaa vai ei. Sen sijaan laki ei anna eväitä päättää, kuka on sopivin hakija.

– Ydinenergialaki on säädetty erilaisessa maailmassa kuin missä me nyt elämme, Helsingin yliopiston ympäristö- ja energiaoikeuden professori Ari Ekroos sanoo.

Jos lupa annetaan vain yhdelle, kaksi ilman lupaa jäänyttä eivät voi valittaa päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen tai ylipäänsä mihinkään.

– Lain ajatuksena on, että muutosta ei voi hakea oikeudellisesti, koska lupa perustuu poliittiseen harkintaan. Poliittisesti päätettyihin ratkaisuihin ei voi hakea muutosta enää oikeusteitse.

Hylätyillä kandidaateilla voisi olla teoreettisia mahdollisuuksia kannella päätöksestä EY-tuomioistuimeen.

– Kilpailun turvaamisen näkökulmasta EY-oikeudesta voi hakea kaikennäköisiä asioita, mutta en usko, että ydinvoimalahakemuksella olisi siellä kovin hyviä mahdollisuuksia, Ekroos toteaa.