Rehtori Heikki Saastamoinen:
"MAMK on noussut selvästi puhtaasta opetuksesta
aluetta merkittävästi kehittäväksi toimijaksi."

Valmistautuminen EU-rahoituksen loppumiseen tai ainakin sen vähenemiseen ja iskukyvyn turvaaminen kilpailussa nuorisoasteen koulutukseen hakijoista ovat rehtori Heikki Saastamoisen mukaan Mikkelin ammattikorkeakoulun isot haasteet lähitulevaisuudessa.
– Luonnollisesti MAMK:lla on paljon muitakin tärkeitä asioita, mutta näiden isojen asioiden puolesta meidän on  ponnisteltava yhdessä erityisen vahvasti. Niihin pitää keskittyä laiminlyömättä muitakaan asioita. Esimerkiksi Kaakkois-Suomi -yhteistyön rakentaminen on tärkeää ja vaikeaakin.

Pärjäämisen
ratkaisee henkilöstö
Uusi rehtori korostaa, että MAMK:n tulos tehdään tulosalueilla, arjen työssä.
– Opettajat, tutkimus- ja tuotekehitysihmiset sekä heitä tukevat hallinto- ja tukihenkilöt ratkaisevat pärjäämisemme. Tulokset syntyvät koko porukan voimin. Yhdessä pitää ymmärtää, mikä on tärkeää ja miten meidän pitää toimia. Jos vain johto on innostunut, homma ei pelitä, filosofoi Saastamoinen.

MAMK joutuu kovenevassa korkeakoulukilpailussa valitsemaan tarkasti reittinsä ja ratkaisemaan, missä asioissa edetään täysin  purjein, missä on viisasta välillä luoviakin. Rehtori Heikki Saastamoinen kipparoi kokeneena avomeripurjehtijana MAMK:ia eteenpäin myrskyisissäkin vesissä. 

Hän painottaa henkilöstön sitoutumisen merkitystä.
– Suomessa johto tekee hyviä strategioita, jotka ovat johdon kassakaapeissa eivätkä työntekijät tiedä niistä usein juuri mitään. Motivaatiota ei voi syntyä ilman tietoa ja ymmärrystä. Johdon ja henkilöstön pitää yhdessä keskustella ja väiteltäväkin asioista, muuten ne eivät etene.

MAMK
makaa hyvin
Maaliskuun lopulla MAMK:n rehtorina ja Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana aloittanut Heikki Saastamoinen on tyytyväinen MAMK:n nykytilaan.
– MAMK makaa hyvin. Opetusministeriön hieman reilusta 10 tulospalkkiosta MAMK sai kaksi. Vuosien mittaan saatujen palkintojen määrällä arvioiden MAMK on Jyväskylän ammattikorkeakoulun jälkeen selvä kakkonen Suomessa.
Erityisen iloinen rehtori on siitä, että nuo tulospalkkiot saatiin Etelä-Savoon tutkimus- ja tuotekehityksestä sekä aluevaikuttamisesta ja työelämäyhteistyöstä.
– MAMK on noussut selvästi puhtaasta opetuksesta aluetta merkittävästi kehittäväksi toimijaksi. Täällä on tehty jo pitkään sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa kehitystyötä hyvin.
Myös elinikäisen oppimisen tukemisessa on pärjätty mainiosti ja MAMK:n koulutusohjelmat ovat aikuisopiskelijoiden keskuudessa olleet maan suosituimmat. Myös meidän tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan euromääräinen volyymi on ollut korkealla tasolla.

Edessä kovempaa
rahoituskilpailua
Rehtori-toimitusjohtajan keskeinen vastuu on ymmärtää tulevaisuuden haasteet ja niiden organisaatiolta edellyttämät ratkaisut. Ison haasteen nostaa laajentuneen EU:n rahastokauden vaihtuminen vuonna 2014.
– Sen jälkeen meille tulee aluekehityseuroja paljon vähemmän, jos lainkaan. MAMK:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminta on nyt 90 %:sti ESR- tai EAKR-rahojen varassa. Onneksi meillä on aikaa varautua muutoksen, sanoo Saastamoinen.
Tuo varautuminen tarkoittaa uudenlaisten rahoituslähteiden, esimerkiksi Brysselin, TeKesin tai ministeriöiden suoran rahoituksen, etsimistä ja oppimista.
– Joka tapauksessa tuleva rahoitus on paljon kilpailtavampaa. Ja kun myöntävät tahot ovat usein kauempana, luotettavan hanketoteuttajan aseman hankkiminen niidenkin silmissä teettää töitä.
Brysselin suora rahoitus ei Jyväskylän ammattikorkeakoulun vararehtorin paikalta Mikkeliin siirtyneen Heikki Saastamoisen mukaan ole niin hankalaa kuin usein luullaan.
– Minulla on asiasta kokemusta Jyväskylän vuosiltani. Siinä tarvitaan sopiva partneriverkko hyvän hankkeen taakse ja byrokratian hallintaa.

Hakijamäärä
pidettävä korkealla
Myös nuorisopuolen koulutuksen hyvien hakijamäärien turvaaminen edellyttää Heikki Saastamoisen mukaan kovaa työtä. Tälle lukukaudelle MAMK:n hakijamäärä nousi mukavasti liki 18 % valtakunnallisen keskiarvon oltua noin 12 %.
– Suomessa on liikaa korkeakoulujen aloituspaikkoja. Itä-Suomessa ikäluokat pienenevät jatkossa huomattavasti ja maassa tarkastellaan eri alojen ammattikoulututkintojen määrätarvetta ja sitä, missä koulutukset toteutetaan.
– Meidän huoli on erityisesti niissä koulutusohjelmissa, joissa hakijamäärät ovat olleet kovin alhaisia. Ja myös hyvin menneiden koulutusten puolesta joudutaan taistelemaan, ei ole saavutettuja etuja, painottaa Saastamoinen.
Asemien puolustaminen edellyttää mm. nuorten hakukäyttäytymiseen paneutumista.
– Siinä on yhä enemmän epärationaalisia piirteitä. Ei lähdetä niinkään hyvän koulutuksen kuin esimerkiksi seurustelukaverin perään. Ehkäpä tästä on MAMK:lle etua, sillä meillä tulokset esimerkiksi Mikkelin sähkötekniikan, Savonlinnan hoito-alan ja Pieksämäen metsäpuolen koulutuksissa verrattuna hakijamäärään ovat aika kovia. Tänne tullaan kestävämmillä perusteilla hyvän koulutuksen toivossa.

Kaakkois-Suomi-
yhteistyö takkuaa?
Mikkelin ammattikorkeakoulu on valinnut yhteistyösuunnakseen Kaakkois-Suomen, siis Kouvolan ja Lappeenrannan. Ongelmia aiheutuu siitä, että aluehallintouudistuksen mukaan Etelä-Savon hallinnolliset yhteistyötahot löytyvät pääasiassa Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta.
– Kaakkois-Suomi -yhteistyö ei ole edennyt kovin vauhdikkaasti. Opetusministeriö haluaa, että alueelle syntyy uskottava yhteistyöelin, joka ratkaisee uuden koulutuksen sijoittamiset ja vanhan karsimiset, kertoo Heikki Saastamoinen.
Rehtorin mukaan tilanne on haastava - kolme ammattikorkeakoulua, kaksi lääniä, kolme maakuntaa ja 7 kaupunkia höystettynä valtion mukanaololla Lappeenrannan teknillisen yliopiston muodossa muodostaa kentän, jolla on monia intressejä ja päällekkäisyyksiä.
– Yhteinen näkemys vallitsee siitä, yhteistä koneistoa yritetään rakentaa. Seuraavan kerran asiaa pohditaan rehtoreiden kokouksessa syyskuussa. Itse olen toiveikas, että yhteinen malli löytyy lokakuun loppuun mennessä.

Alukehitysvastuu
ja Venäjä-yhteistyö
Korkeakouluilla on myös aluekehitysvastuu, niin myös MAMK:lla.
– Meidän tehtävä on tuoda lisäarvoa Etelä-Savoon. Olemme täällä suurin aluekehitysrahan käyttäjä ja toiminnastamme täytyy seurata hyvinvointia ja kilpailuetua maakuntaan. Alueen taantuminen ei tietenkään olisi meidänkään etu.
Etelä-Savo ja myös MAMK laskevat paljon Venäjä-yhteistyön varaan. Heikki Saastamoisen mukaan asiaan on panostettava entistä enemmän
– Suomalaisia hakeutuu tiettyihin koulutuksiin niukanlaisesti. Ehkäpä lähialueilta voisi niihin tulla opiskelijoita. Valmistuttuaan he voivat olla mukana kehittämässä omaa aluettaan ja lähialueilla toimiva suomalainen elinkeinoelämä voisi hyötyä heistä. Tässä asiassa Pietarin lisäksi esimerkiksi Jekaterinburg on mielenkiintoinen alue MAMK:n näkökulmasta.

Markku Lahikainen