Aiheena ei ole porvarihallituksen talouspolitiikan täydellinen konkurssi eikä se, mihin toimiin valtion pitäisi kiireesti ryhtyä, että ajankohtaisesta ja päivittäin pahenevasta talouskriisistä selvittäisiin. Sen sijaan keskustellaan hallituksen päätöksestä maksattaa konkurssipolitiikkansa laskut palkansaajilla leikkaamalla näiden eläkkeitä.

Siitä sietääkin keskustella. Julkisuudessa on jo riittävän moni asiantuntija todistanut, ettei hallituksen eläkeleikkaus johda työurien pidentymiseen. Mikä hallituksella siis voi olla tarkoituksena? Miksi pöhkö päätös on tehty? Kyseessä on Sammon ryöstö, jota kepu on suunnitellut jo pitkään.

Kepu takavarikoi palkansaajien eläkkeet viimeksi vuonna 1956. Palkansaajat olivat jo 1930-luvun lopulta maksaneet eläkemaksuja omille nimikkotileilleen kansaneläkelaitokseen. Kepu kaappasi ne valtion kassaan, joka silloin ammotti tyhjänä.

Asia on päässyt vähän unohtumaan, sillä nuorimmatkin sen kaappauksen uhrit ovat tänään yli 70-vuotiaita. Tämän päivän 85-vuotiaat olivat jo ehtineet maksaa omia eläkkeitään mukavan summan, ennen kuin maalaisliitto-kepu ne vei. Viimeistään sen jälkeen on tiedetty, että kepu pettää aina.

Työmarkkinajärjestöt asiasta silloinkin suivaantuivat, ja pääsivät 1950-luvun lopulla sopimukseen uudesta työeläkejärjestelmästä. Työnantaja suostui eläkemaksuja tilittämään, koska ymmärsi niiden olevan myöhennettyä palkkaa, joka osaltaan hillitsee palkkojen korotuspaineita. Järjestelmän maksavat työntekijät.

Kepulainen pääministeri Miettunen kieltäytyi antamasta asiasta hallituksen lakiesitystä eduskunnalle. Kepu ei palkansaajien työeläkkeistä tykännyt silloinkaan. Eduskunnassa syntyi sinipunavoimin lakialoite, jonka pohjalta työeläkelaki säädettiin 1961 ja astui voimaan 1962.

Se on edelleen ainoa sosiaaliturvalaki, joka on syntynyt eduskunnan lakialoitteen pohjalta. Siis kaksikantaisesti.

Hallitus ei ollut työeläkejärjestelmää synnyttämässä, eikä se ole ollut järjestelmän osapuoli sen jälkeenkään. Sen takia se ei nytkään voi työeläkkeistä päättää. Jo puoli vuosisataa työeläkejärjestelmä on ollut kaksikantainen.

Kepua on koko ajan harmittanut, että Suomessa on yksi asia, joka ei ole kepun peukalon alla. Palkansaajille kuuluvia työeläkerahoja on jo 120 miljardia euroa.

Viimeksi kepu yritti Sammon ryöstöä syksyllä 2006. Silloin valtion talousneuvoston pääsihteeri Vesa Vihriälä (kesk) kokosi globalisaatioraportin, jossa esitettiin työeläkeremontin ohella ylimääräisiä veronkevennyksiä suurituloisille.

Silloinen SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma torjui hankkeen tuoreeltaan ilmoittamalla, ettei SDP lähde raportin pohjalta hallitusohjelmaa rakentamaan. Globalisaatioraportti oli tarkoitettu tausta-aineistoksi kevään 2007 hallitusneuvotteluihin, mutta hautautui jo ennen neuvottelujen alkua.

Vihriälä on kuitenkin sinnikäs, ja Sammon ryöstön pääsuunnittelija tälläkin kerralla. Tämän vuoden tammikuinen talousneuvoston raportti pohjustaa työeläkepäätöstä. Hiihtoretkellään Matti Vanhanen päätti enemmänkin ajoituksesta ja toimintatavasta.

Tässä asiassa ei ole juopaa Vanhasen ja kepun vanhojen isäntien välillä, toisin kuin monissa muissa, koska Sammon ryöstö on kepun ikiaikainen tavoite. Niinpä Paavo Väyrynen saattoikin puolustaa politiikkariihen päätöstä täydestä sydämestään eduskunnan kyselytunnilla 26.2. Vanhasen ja Kataisen matkaillessa.

Eikä asia jää tähän. Seuraavaksi kepu keksii, että työeläkerahat on siirrettävä Kelan hoitoon.

Kokoomus ei herännyt talousneuvoston raporttiin, eikä kokoomuksen polvihousuketju huomannut, mikä kepulla on tarkoituksena. Niinpä Vanhanen onnistui huijaamaan Jyrki-Boyn mukaan ryöstöretkelle, hyväksymään politiikkariihen päätökseksi salaa valmistellun asian.

Vasta nyt ovat simmut aukeamassa, kun kokoomuksen asiantuntijat ovat Kataiselle kertoneet, mihin kepu tähtää. Parhaillaan kokoomus miettii, miten asiasta pääsisi huomaamatta eroon.

Vielä alkuviikosta Katainen kehui lehtikolumnissaan politiikkariihen eläkepäätöstä ”mittavaksi paketiksi, jolla turvaamme huomisen hyvinvoinnin”. Hän perusteli eläkepäätöstä tarpeella välttää verotuksen kiristyminen.

Vaikka olisihan sen verotuksen voinut jättää ennalleen, vaikkapa viime vuoden tasolle, eikä alentaa ihan niin kovasti. Sellainen ei ole kokoomuksen keinovalikoimassa ollenkaan.

Kepun tiedotuspäälliköt voivat nyt hymistä tyytyväisinä. Hallituksen työllistämis- ja elvytystoimista tai niiden puutteesta ei taaskaan puhu kukaan.

Poikkeus vahvistaa säännön. Kauppalehdessä 4.3. Perheyrittäjien liiton puheenjohtaja Anne Berner toteaa, etteivät hallituksen elvytystoimet osu maaliin: ”Marraskuusta asti on luvattu toimia. Nyt on maaliskuu ja toteutusta vasta mietitään. Tällä välin yritykset ehtivät mennä nurin.”

Perheyritysten liitto on herännyt arvioimaan hallituksen talouspolitiikkaa. Muut etujärjestöt ovat keskittyneet arvioimaan hallituksen eläkepäätöstä. Niissäkin on pari poikkeusta, joista toinen on laadullinen ja toinen määrällinen.

Laadullinen poikkeus on Veronmaksajain keskusliitto, joka jakaa hallitukselle kehuja. Liiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kirjoittaa lehtikolumnissaan olevan ”hyvä, että politiikassa uskalletaan katsoa myös pidemmälle, yli ajankohtaisen suhdannetilanteen. Työeläkejärjestelmään esitetty muutos on rohkea avaus”. Samassa kolumnissaan Lehtinen pitää hyvänä sitäkin, että ”hallitus ilmaisi nyt selvästi valmiutensa jatkaa ansiotulojen verotuksen maltillista keventämistä vuonna 2010”.

Jos Veronmaksajain keskusliitto saisi päättää, verotus poistettaisiin tietenkin kokonaan. Liittoa pitäisikin ehkä kutsua haittajärjestöksi eikä etujärjestöksi, koska se selvästikin ajaa jäsenilleen haittaa.

Määrällinen poikkeus on MTK, kaikkien etujärjestöjen äiti. Yleensä se ottaa hanakasti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Eläkepäätöksestä ei ole tullut mitään, vaikka olen päivystänyt tiiviisti tuolla toimituksen faksin ääressä.

Varsinaisestihan hallituksen eläkepäätös ei koske maataloutta. Maanviljelijä voi jatkossakin jäädä täysin terveenä 56-vuotiaana valtion sataprosenttisesti tukemalle eläkkeelle.

Kuusikymppinen palkansaaja sen sijaan joutaa kärvistelemään pelkällä työmarkkinatuella, vaikka olisi maksanut eläkemaksuja vuosikymmenet.

Juha Peltonen