demari.fi - Puoluekokous maksaa

Tekstin koko

Perjantai 12.3.2010

Haku

Uutispäivä Demari | Päätoimittajalta | 08.05.2008

Puoluekokous maksaa

Jo vuoden verran on ollut keskusteluilmapiiri sakeana ehdotuksia siitä, millä tavoin SDP:n pitäisi muuttaa sääntöjään ja toimintatapojaan. Päätöksentekoon on aikaa alle kuukausi, joten nyt olisi suotavaa saada keskusteluun puheenvuoroja myös siitä, miten uudistukset aiotaan rahoittaa.

Hämeenlinnan puoluekokouksen hinta on noin 360 000 euroa. Saman verran maksoi edellinen, Jyväskylässä pidetty kokous. Jos puoluekokousten väli lyhennetään kahteen vuoteen, tarkoittaa se yhtä tuon suuruista kustannuserää vielä ennen seuraavia eduskuntavaaaleja. Vaalibudjetistako se otetaan?

Vuosikustannukseksi muutettuna nykyinen kokousrytmi tarkoittaa 120 000 euron kulua, kahden vuoden välein pidettävää puoluekokousta varten tarvitaan joka vuosi 180 000 euroa. Jos kokousedustajien määrää lisätään, kasvavat kustannukset melkein samassa suhteessa.

Puoluekokouksen suurimpia kulueriä on kokousedustajien majoittaminen. Jos kokousväliä tihennetään tai kokousta kasvatetaan, täytynee samalla siirtyä käytäntöön, jossa kokousedustajat itse tai heidän puolueosastonsa maksavat majoituksen. Niin toimii esimerkiksi keskusta.

Kepullakin on niin pieniä puolueosastoja, että kokousedustajan kustantaminen kulloinkin ilmapalloilla täytettyyn jäähalliin saattaa olla niille ylivoimainen tehtävä. Keskustalla kokousedustajia voi olla teoriassa jopa 4000, mutta käytännössä 1500-2500 osallistuu kokoukseen. Into riippuu siitä, onko vuorossa todellinen vai muodollinen puheenjohtajavalinta.

Keskusta-puolueessa kokousedustajien kustantaminen kuuluu luontevasti puolueosastoille, sillä niiden johtokunnissa kokousedustajat valitaankin. SDP:ssä sen sijaan valinnan tekee jäsenistö. Kuuluuko siis asialla puolueosastoja rasittaa?

Jos kokousedustajien määrä kovasti kasvaa, täytyy myös kokouksen työtapaa muuttaa. Yli satajäsenisten valiokuntien ei kannata kokoontua. Silloin kokousedustajat täytyy jakaa kahteen kastiin, jolloin vain osa pääsee valiokunnissa konkreettiseen ohjelmatyöhön.

Esillä on ollut sellainenkin vaihtoehto, että ohjelmatyötä siirrettäisiin vuosittain vähintään kahdesti kokoontuvalle puoluevaltuustolle. Silloin riittäisi neljän vuoden välein koolla oleva puoluekokous.

Jos kokouksia pidetään joka toinen vuosi, uhkaa pj-kamppailusta tulla jatkuvaa ja puoluejohtajista todellisia pätkätyöläisiä. Silloin voitaisiin puheenjohtaja valita sääntömääräisesti neljän vuoden välein, ja välikokouksissa esimerkiksi vain tietyn
määrävähemmistön niin vaatiessa.

Juha Peltonen