Tekstin koko

Demari

Perjantai 3.9.2010

Näköislehti

Lue
Tutustu
Uutispäivä Demari | Kulttuuri | Kulttuuriuutiset | 26.08.2008
"Ihanaa hyvän mielen musikaalia"
herrasmieshuijarit.jpgArja Koriseva on innoissaan esittämästään briljantista saippuakuningattaresta.

– Ihanaa, tykkään ihan hirveästi! sanoo Arja Koriseva, kun häneltä kysyy, millaista on tehdä Tampereen Työväen Teatterin uutta musikaalia Herrasmieshuijarit.

Tua Onnela
Uutispäivä Demari, Tampere

– Meillä on ihana työryhmä, ja tykkään tehdä tätä roolia. Roolihahmoni on hieno tyyppi tehdä. Ja tässä saa laulaa ja liikkua… Kun minut mielletään positiiviseksi ihmiseksi, on hienoa tehdä tällaista positiivista musikaalia, komediaa, Koriseva jatkaa samaan hengenvetoon.

Hän lupaa, että Herrasmieshuijarit on todellinen hyvän mielen musikaali. Siinä on välkettä ja loistoa, laulua, huumoria, komeita lavasteita, tanssia, Korisevan seitsemän tai kahdeksan erilaista loisteliasta pukua ja tanssikohtausten lomassa lennokkaita nostoja, joista Koriseva ei enää jää vahingossa käsilleen seisomaan, kuten joskus harjoituksissa.

– Kaikki se liike ja toiminta ovat katsojalle elämystä!

Luihut ryökäleet, rikas perijätär


Herrasmieshuijarit-musikaali esitettiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa Broadwaylla vuonna 2005, ja TTT tuo sen ensimmäisenä Suomeen. Tarinan keskiössä on kolme ihmistä, joita pääosanesittäjät Koriseva, Lari Halme ja Esko Roine kuvailevat näin:

– Me olemme ne luihut, ketkut, kierot, saastat ryökäleet. Mutta ryökäleilläkin on tunteet, Halme ja Roine kertovat.

– Hän on minun näköiseni, positiivinen, hyväntahtoinen ja vilpitön. Hän haluaa hyvää mieltä ihmisille, pienin korvauksin. Fiksu tyyppi, briljantti, vaikka onkin sellainen blondi saippuakuningatar. Tykkään tehdä tätä roolia, etenkin, kun tämä on kantaesitys, eikä minua voi verrata kehenkään, Koriseva jatkaa.

Tapahtumat alkavat, kun huijarit lyövät vetoa siitä, kumpi onnistuu huijaamaan Korisevan esittämältä kauniilta ja rikkaalta perijättäreltä 50 000 dollaria.

Yhtäkkiä hän puhkesi lauluun…


Roine kertoo, että Herrasmieshuijareiden toteutusta on viety hieman teatterileikin suuntaan. Kun kerran itse musikaali on hilpeä, tekijätkään eivät tee sitä haudanvakavasti. Kuiskaajaa saatetaan ottaa tapahtumiin mukaan, tai keskellä Ranskan Rivieraa saatetaankin yhtäkkiä mainita Tampereen Nekala. Lisäksi musikaali antaa tilaa pienille omille sovelluksille.

– Se on kivaa, että tämä elää, Roine sanoo.

Erityisen kiitoksen Halmeelta ja Roineelta saa musikaalin musiikki. Se on heidän mukaansa vaihtelevaa, eikä ensimmäisen kappaleen kuultuaan joudu pelkäämään, että kaikki on nyt kuultu. Itse kapellimestari Pekka Siistonen kuvailee musiikkia – arvaattekin jo ehkä – hyvän mielen musiikiksi.

Mutta jotta kaikki ei olisi aivan liian ihanaa ja hyväntuulista, kysytään vielä yksi kysymys. Miten musikaalissa voi estää sen, että näyttää idioottimaiselta, kun ihminen ensin puhuu…

– Ja sitten yhtäkkiä puhkeaa laulamaan. Ei sitä mitenkään estetä. Se on idioottimaista, Halme sanoo.

Herrasmieshuijareiden ensi-ilta Tampereen Työväen Teatterissa on 4.9.
Tulosta  Lähetä kaverille