Koneet ovat tulleet putkiasentajan avuksi
Kaksikymmentäviisi vuotta putkiasentajan töitä tehnyt outokumpulainen Marko Kinnunen kertoo, että apuvälineinä käytettävät koneet ovat nopeuttaneet asennustöitä, mutta itse asentajan perustyö ei ole paljoakaan muuttunut.
Vuodesta 1986 Okun Putkityön asentajana toiminut Marko Kinnunen kertoo, että hänen aloittaessaan lähes kaikki kiertämiset ja vääntämiset tehtiin käsin. Tenniskyynärpää oli yleinen vaiva asentajien keskuudessa.
-Meilläkin oli käytössä vain yksi akkukone. Nyt erilaisia koneita on joka lähtöön, mutta ei nekään toimi ilman asentajan käsiä tai vähennä asentajalta vaadittavaa ammattitaitoa.
Kinnunen kertoo, että koneet nopeuttavat työtä ja työtahti onkin nykyään sellainen, ettei käsipelissä enää ennätä kiertää tai ruuvata riittävän nopeasti.
Putkien yhteen liittämisessä perinteinen juottaminen korvataan usein puristusmenetelmällä. Asennukset toteutetaan korjaamisen helpottamiseksi pinta-asennuksina. Kupari- ja rautaputken rinnalle ovat tulleet komposiittiputket.
Eihän näihin töihin opi luokassa istumalla vaan tekemällä. Tykkään itsekin käytännön tekemisestä. Aikakin kuluu paremmin ja mielenkiintoa lisää vaihtuvat, erilaiset työkohteet.
Uudesta menetelmästä lyhyt kokemus
Marko Kinnunen kertoo, että puristusmenetelmän lyhyen ajan käyttökokemusten perusteella ei voida varmuudella sanoa kuinka kauan liitokset kestävät.
-Itse teen mieluummin perinteistä asennusta ja niistä voi olla ainakin varma, että ne kestävät vähintään sen 40 - 50 vuotta.
Kinnusen työmaat ovat olleet pääsääntöisesti Outokummun alueella. Talvella työkohteena olivat Tuusniemen vanhan kirjaston remontissa uusittavien putkistojen asennukset Santtu Tiaisen kanssa. Viime perjantaina oli vuoro asentaa uudet lämmityspatterit paikalleen ja saada lämmöt päälle uusien pinnoitteiden ja valujen kuivattamista varten.
-Remontiin kuului viemäreiden muutostyöt, lämpöjohtojen sekä vesiputkien ja -kalusteiden uusimiset. Purkamisen aiheuttama pöly on näissä saneerauskohteissa yksi lisähaitta.
Oppisopimus koulunpenkkiä mieluisempaa
Santtu Tiainen kertoi hankkineensa putkiasentajan pätevyyden oppisopimuksella muutama vuosi sitten. Ennen sitä hän kävi vuoden kokeilemassa asentajan oppia ammattiopistossa.
-Koulupenkillä istuminen ei kiinnostanut. Oppisopimuksessa on se hyvä puoli, että saa tehdä normaaleja asennuksia ja saa vielä palkkaa, Tiainen perustelee.
Hän kertoi, ettei Outokummun vilkkaan rakentamisen aikana meinannut edes ehtiä osallistumaan oppisopimukseen kuuluviin koulupäiviin. Muutaman vuoden aikana Outokumpuun rakennettiin useita tehdashalleja ja kerrostalo. Uimahalli ja keskustan koulu peruskorjattiin.
Marko Kinnusen kokemuksen mukaan oppisopimus on joustava ja suositeltava tapa hankkia ammattitaito asentajan työhön.
-Eihän näihin töihin opi luokassa istumalla vaan tekemällä. Tykkään itsekin käytännön tekemisestä. Aikakin kuluu paremmin ja mielenkiintoa lisää vaihtuvat, erilaiset työkohteet.
Saneerauskohteet kasvussa
Okun Putkityön toimitusjohtaja Timo Kilpeläinen kertoo, että putkialan kiinnostavuus on viimeisen 2 - 4 vuoden sisällä kasvanut reippaasti. Alalle pyrkijöitä on enemmän kuin mitä koulutukseen voidaan ottaa.
-Minulla on oppisopimuksesta hyvät kokemukset. Pyrimme pitämään kesäisin ja muulloinkin yhtä työharjoittelijaa, joka on LVI-asentajan koulutuksessa.
Kilpeläisen mukaan uudisrakentaminen on tällä hetkellä paikkakunnalla todella vähäistä, tulossa on joitakin omakotitaloja. Yritystä ovat työllistäneet kerros- ja rivitalojen käyttövesiputkistojen uusiminen. Käyttövesiputkistoja uusittiin 2010 Outokummussa kuuteen kerrostaloon ja viiteen rivitaloon.
-Saneerauskohteiden osuus on kasvanut kokoajan ja on tällä hetkellä noin 80 prosenttia. Rakennuskanta on Suomessa yleisesti sellainen, että vesijohtojen uusintatarve kasvaa 2020 asti.
Kilpeläinen kertoo, että Outokummun kerros- ja rivitalot ovat suurimmalta osin 1960 - 1970 luvulta ja näissä viemäreitä ei ole tarvinnut uusia tai pinnoittaa vesijohtojen uusimisen yhteydessä. Pinnoitus ja sujutus vaativat oma välineensä ja kuuluvat erikoisliikkeiden tehtäviin.
Ilpo Paananen
