Ohjelmajohtajat Marjaana Aarnikka (selin), Georg Henrik Wrede ja Maija Perho esittelivät hallituksen politiikkaohjelmien tuloksia.
Politiikkaohjelmat keppoinen keino madaltaa hallinnonalojen rajoja
Kuva: Lehtikuva
Valtioneuvoston kanslian eilisessä tiedotteessa hallituksen politiikkaohjelmista on kaunistelun makua.
Vaikka ohjelmien lopputulosten kirjauksessa myönnetään puutteita olevan, siinä hehkutetaan tehdyn työn merkittävyyttä ja oletetaan politiikkaohjelmien jatkuvan seuraavalla hallituskaudella.
Nykyinen porvarihallitus asetti kolme politiikkaohjelmaa valmistelemaan tärkeinä pitämiään tehtäväkokonaisuuksia. Aiheina olivat työ, yrittäminen ja työelämä, terveyden edistäminen sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi.
Politiikkaohjelmia päätettiin käyttää, vaikka edellisen, Matti Vanhasen ykköshallituksen ohjelmatyöstä ei kovin kummoisia tuloksia ollutkaan. Sen paremmin tietoyhteiskunta, työllisyys, yrittäjyys kuin kansalaisvaikuttaminenkaan eivät alkaneet kukoistaa, vaikka niitä yritettiin pönkittää politiikkaohjelmin. Nyt päättyneidenkin ohjelmien tulokset jäävät nekin paljolti teemojen esillä pitoon, tietojen keräämiseen ja viestintään.
Politiikkaohjelmien tarkoitus on tehostaa hallitusohjelman toteutusta ja lisätä hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä. Tavoite on kohdallaan, mutta käytännössä erillisen ohjelmaorganisaation merkitys on jäänyt vähäiseksi ja suhde samoja asioita perusvirkatyönä hoitaviin ministeriöihin epäselväksi.
Politiikkaohjelma on saattanut esitellä saavutuksinaan ministeriöiden muutoinkin hoitamia hankkeita, joita se on listannut yhteen ja varustanut omalla logollaan. Jotakin kertonee sekin, että usean ohjelman johtaja on vaihtunut kesken kauden.
Ei ihme, että Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi viime syksynä, ettei politiikkaohjelmia kannattaisi nykymuodossa jatkaa lainkaan. Olisikin outoa, jos tehottomaksi osoittautuneeseen toimintamalliin ohjattaisiin edelleen virkoja ja määrärahoja, kun samaan aikaan valtion tuottavuusohjelma on pakottanut hallinnonalat juustohöyläämään resursseja lähes kaikesta.
Valtiokonsernin nykyistä parempi yhteenhiominen on kuitenkin välttämätöntä. Kuten liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kirjoittaa (Kauppalehti 28.3.), hallinto tarvitsee laajempia näkökulmia, jatkuvaa toiminnan yhteensovittamista ja yhteistä tuuletusta.
