Ei sosiaali- ja terveyspalvelujen liikelaitokselle

Mikkelin ympäristökuntien demarivaikuttajat tyrmäävät Mainion

Heikki Vaskelainen (vas) ja Pentti Pylkkänen eivät löydä Mainiosta mitään hyvää, Jaana Vartiainen katsoo, että sen pohjalta voi jatkaa palvelujen tuottamisselvityksiä.

Mikkelin seudulle kaavailtu sosiaali- ja terveyspalveluiden liikelaitos Mainio ei kelpaa Mäntyharjun kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Vaskelaiselle (sd.) eikä Hirvensalmen kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Pentti Pylkkäselle (sd.).
Ristiinan valtuuston puheenjohtaja Jaana Vartiainen (sd.) on asialle suotuisampi, mutta hänkin epäilee liikelaitos-mallin sopivuutta palvelujen järjestämiseen.

Peruskuntien päätös-
valta menetettäisiin

Mäntyharjun Heikki Vaskelainen ei löydä Mainiosta muuta hyvää kuin korkeintaan sen, että se täyttäisi Paras-lainsäädännön väestöpohjavaatimuksen.
– Mutta malli veisi peruskunnilta päätösvallan tärkeimpien kuntapalvelujen järjestämisessä. Kustannusvaikutuksista ei ole mitään selvyyttä ja liikelaitos heikentäisi henkilöstön asemaa. Malli ei yhdistäisi hoitoketjuja, erikoissairaanhoitoa ja paikallista terveydenhoitoa. Mainio keskittäisi palveluiden saannin Mikkeliin, listaa Vaskelainen vastustuksensa syitä.
Hän korostaa myös mallin epädemokraattisuutta.
– Mainio merkitsisi totaalista kuntapalveluiden alasajoa, se keskittäisi päätösvallan viranhaltijoille. Peruspalveluiden valvonnan on oltava luottamushenkilöiden ja kuntalaisten päätettävissä ja valvonnassa. Liikelaitosmallin myötä avattaisiin kaikki ovet vain taloudellisen hyödyn pohjalta toimivalle yksityiselle sektorille ja kyseessä ovat kuitenkin kuntalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut.
Mäntyharjun perusturvalautakunta käsitteli Mainio-asiaa eilen. Lautakunta sai eteensä esityksen, jonka mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä pitäisi selvittää kuntayhtymä –mallin pohjalta. Kunnanhallitus pohtii asiaa 15.3.
– Keskustelujen henki Mäntyharjulla on ollut, että annamme asiaan kohteliaan kiitos ei -vastauksen. Aika yleisesti asia nähdään askeleena kohti pakkoliitoksia, sanoo Vaskelainen.
 

Onko liikelaitos
kuitenkaan paras tapa?

– Mainio on hyvä asia, jos näin saadaan turvattua monipuoliset sosiaali- ja terveyspalvelut myös pienemmissä kunnissa, pohdiskelee Ristiinan Jaana Vartiainen.
 – Mutta pelkona on, että mukana olevat isot kunnat saavat omat tahtonsa läpi, jos perustettavassa lautakunnassa jäsenten määrä on suhteutettuna väkilukuun. Ja onko liikelaitosmalli kuitenkaan paras mahdollinen tapa järjestää seudun palvelut?
Ristiinan perusturvalautakunta ja kunnanhallitus ovat käsitelleet Mainio-asiaa. Vartiaisen mukaan kunta pitää erittäin tärkeänä seudullisen sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä.
– Päätöksen lähtökohtana on tasapuolinen palvelujen turvaaminen kaikille seudun asukkaille ja lainsäädännön velvoitteet. Ristiinan kunta pitää liikelaitosmallia mahdollisena palvelujen tuottamisen mallina. Yhteistoimintasopimuksen ja perustamissopimuksen sisältö on hyvä pohja jatkotyöskentelyn pohjaksi. Seudullisen perusturvalautakunnan kokoonpanoksi Ristiina esittää 9 jäsentä.
Ristiinan kunta pitää Vartiaisen mukaan tärkeänä, että seudullinen perusturvalautakunta toimisi erikoissairaanhoidon tilaajana koko yhteistoiminta-alueella.
– Yhteinen tilaaminen parantaa yhteistyötä ja kuntien näkemysten esiintuloa. Liikelaitoksen ja erikoissairaanhoidon välistä työnjakoa tulisi kuitenkin kehittää, siinä tulisi huomioida mm. lainsäädäntö. Johtajien paikat tulee toteuttaa ulkoisella haulla. Ristiinan kunnanhallitus perusti työryhmän selvittämään päivähoidon sijaintia joko sosiaalipalveluissa tai sivistyspalveluissa.
Vartiaisen mukaan Ristiinassa päättäjien enemmistö on Mainion puolella.
– Eniten keskustelua on ollut liikelaitosmallin sopiminen näiden palvelujen järjestämiseen.

Kuntayhtymämalli
olisi paras

Hirvensalmen Pentti Pylkkänen sanoo suoraan ja yksikantaisesti, ettei hän löydä esitetystä Mainio-liikelaitosmallista mitään hyvää.
– Hirvensalmen perusturvalautakunta on käsitellyt asiaa ja sen päätös oli asialle kielteinen.
Pylkkänen arvioi, että kuntayhtymä -malli olisi parempi ratkaisu järjestää seudun sosiaali- ja terveyspalvelut.
– Tätä mallia ei ole kuitenkaan koskaan selvitetty perusteellisesti.
Pylkkäsen mukaan Mikkelin kaupungin päätös perusturvalautakunnan jäsenten määrän lisäämisestä alkuperäisestä esityksestä vei asialta Hirvensalmen kannalta pohjan pois.
– Piirin Paras –hanke pitäisi nyt herättää uudelleen käsittelyyn, vaatii Pentti Pylkkänen.

Kevät näyttää
hankkeen jatkon

Heikki Vaskelainen katsoo, että toivottavinta olisi löytää malli, joka säilyttäisi perustoiminnot ja päätösvallan kunnissa.
– Lain kirjaimen täyttävä muodollinen ratkaisu saisi kelvata. Realististahan on myös löytää ratkaisu Piirin Paras-hankkeen pohjalta rakentaen ratkaisumallin sairaanhoitopiirin ympärille. Valtiolta on kuulema tulossa kokeilulaki, jonka piiriin alueen kunnat voisivat hakeutua ja katsottaisiin sen tarjoamat mahdollisuudet.
Jaana Vartiainen pohdiskelee, että kevät näyttää, mitkä kunnat ovat lähdössä Mainion mukaan ja missä muodossa asiaa lähdetään jatkotyöstämään.
– Onko kyseessä sitten tämä liikelaitosmalli vai tiiviimpi seudullinen yhteistyö eri kuntien kanssa, niin sen näyttää tämä kevät. Avoimia kysymyksiä on vielä useita ja niihin ratkaisut syntyvät osin kesään mennessä.

Kuntademokratia
kaventuisi pahasti

Heikki Vaskelainen hämmästelee sitä, miten vähän asiaa on tarkasteltu kuntademokratian näkökulmasta.
– Päätösvallan siirtäminen kuntapäättäjien ulottumuuksiin ei voi lisätä demokratiaa eikä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon. Kyseessä on kuntapalvelujen alasajo peruspalveluiden osalta ja kunnallisen demokratian kaventaminen. Oikeistohan näitä vaatimuksia on aina esittänyt. Eivät rikkaat tarvitse kuntapalveluja. Päätöksenteko meillä on ollut kehä-kolmosen sisäpuolella olevaa ja nyt se on maakunnissakin kaupunkikeskeistä. Maaseutukunnille hanke tietänee kuolonsuudelmaa valtiolta.

Markku Lahikainen