Edustajamme 11.3.2010

Olisiko aika verottaa rahakauppaa?

kansanedustaja

Tarja Filatov

Lääkkeitä ostaessasi tuotteen hinnan päälle lisätään kahdeksan prosentin arvonlisävero. Leipää ostaessasi maksat arvonlisäveroa 17 prosenttia. Vaatekaupassa maksat farkuistasi 22 prosenttia arvonlisäveroa. Jos ostat asunnon, maksat varainsiirtoveroa.  Mutta rahaomaisuutta ostaessasi veroja ei kerätä.

Talouskriisi ja työttömyyden nousu on syönyt verotulojamme rankasti. Yksi jos toinen puolue on väläyttänyt välillisten verojen korottamista. Koko arvonlisäveron kertymä on 13 miljardia. Sama summa kuin vuositason valtion velka, joten ihan pienillä viilauksilla emme taakasta selviä.

Valtaosa välillisistä veroista kohdistuu myös pienituloisiin, joten niiden korottaminen on pulmallista. On etsittävä oikeudenmukaisia verotuloja, jotta yhteinen hyvä voidaan rahoittaa.

Rahakauppaa eivät pienituloisimmat ihmiset juuri käy.  Olisi oikein ulottaa "välillinen vero" myös rahakauppaan. Yksi keino on rahoitusmarkkinavero, jolla rahankauppa saadaan verotuksen piiriin muun kaupankäynnin tapaan.

Globaalin talouden ongelmat koskevat koko maailmaa. Niihin on etsittävä myös laajoja ratkaisuja. Tavoitteena pitää olla, että koko maailmassa otettaisiin käyttöön oikeudenmukaisuutta edistävä pääoman ja rahan liikkeitä verottava finanssitransaktiovero.

Tämä finanssivero kohdistuisi valuutoilla, velkakirjoilla ja osakkeilla käytävään kauppaan. Finanssivero voisi olla hyvin pieni, mutta maailman valtiot voisivat kerätä sillä suuria tuloja maksukykyisiltä tahoilta. Jo 0.05 prosentin veron arvioidaan tuottavan 500-1500 miljardia euroa.

Finanssivero on saanut vaikutusvaltaisia kannattajia viimeaikoina. Veron puolesta ovat puhuneet muun muassa Iso-Britannian pääministeri Gordon Brown, Ranskan presidentti Nicholas Sarkozy ja Euroopan sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Poul Nyrup Rasmussen sekä taloustieteen Nobelilla palkittu Paul Krugman. Ei ihan turhia heppuja kukaan.

Viime vuoden joulukuussa eu-johtajat tukivat yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston pyrkimyksiä selvittää finanssitransaktioveroa.

Finanssikriisi on opettanut meille, että rahalla käytävä kauppa vaatii enemmän säätelyä ja valvontaa. Ei ole oikein, että finanssipelurit keräävät voitot ja kun tulee tappioiden vuoro, ne maksetaan yhteisestä pussista. Markkinoiden ahneus on pohjatonta, ellei sille aseteta yhteisiä rajoja.

Maailman rahoitusmarkkinat on saatava läpinäkyviksi ja oikeudenmukaisiksi.