Itä-Suomella oltava vahva Venäjä-strategia
”Suomi ei hyödynnä yhteistyö-mahdollisuuksia Venäjän kanssa”
Suomella on dosentti Markku Kangaspuron mukaan erinomaiset mahdollisuudet lisätä yhteistyötään Venäjän kanssa mm. metsän jalostusteollisuudessa, tavaratuotannossa ja koulutuksessa.
– Mutta näitä mahdollisuuksia ei ole meillä ymmärretty.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja, dosentti Markku Kangaspuro vieraili viime viikolla Mikkelissä. Kangaspuro on yksi Suomen arvostetuimmista Venäjä-näkijöistä.
– Itä-Suomella pitää olla vahva Venäjä-strategia sekä vahva poliittinen tahto ja pyrkimys yhteistyöhön Venäjän kanssa. Koko Suomi tarvitsee hyvin johdetun Venäjä-ohjelman ja –politiikan.
– Mutta on ymmärrettävä, että jos Venäjän kanssa aikoo tehdä yhteistyötä, on hyväksyttävä se tosiasia, että Venäjä on erilainen maa kuin esimerkiksi EU-maat.

Markku Kangaspuro (keskellä) ja ”Valta Venäjällä” –luennon järjestäneiden tahojen edustajat keskustelivat ennen tilaisuuden alkua – kuvassa Markku Turkia (vas., Venäjä-Seura), Tuuli Järvinen (MAMK), Riikka Dillström (maakuntaliitto) ja tilaisuuden juontanut Markku Kakriainen (kauppakamari).
”Jääty narisemaan
vain puutulleista”
Metsäteollisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisessä Suomi on Kangaspuron mukaan jäänyt vain narisemaan puutulleista.– Tämä solmu on pystyttävä avaamaan. Suomen ja Venäjän pitäisi luoda metsän jalostusteollisuudelle yhteinen globalisaatiostrategia ja yhteistä osaamista. Tämä edellyttää Suomeltakin toisenlaista otetta ja asennetta. Maantiede on Suomelle iso etu, jota kukaan ei voi ottaa meiltä pois,
Kangaspuron mukaan tavarantuotanto on suuressa roolissa Venäjällä jatkossakin.
– Tavarantuotannossa Venäjällä on alhainen taso ja meidän osaamisella sekä tietotaidolla sitä olisi mahdollista tukea merkittävästikin. Tässä meille olisi todella iso kakku.
Koulutusyhteistyö
suuri mahdollisuus
Palvelusektorillakin on Kangaspuron mukaan mahdollisuuksia lisätä hyödyllistä yhteistyötä. – Matkailussakin meillä on vielä paljon ammennettavaa.
– Eikä meillä ole lainkaan tajuttu koulutusyhteistyön mahdollisuuksia. Venäjällä arvostetaan paljon koulutusta. Meillä olisi kykyä tarjota tässä yhteistyötä, mutta meillä ei ole siihen asennetta eikä resursseja.
Koulutusyhteistyöhön tarvitaan strategisia linjauksia eikä meillä tajuta tätä lainkaan.
Kangaspuron mukaan Suomessa pitää ensin panostaa enemmän omaan yliopisto- ja korkeakoulutukseen.
– Muuten meillä ei ole resursseja panostaa koulutustuotteiden vientiin.
Suomen koulutusyhteistyö Venäjän kanssa on Kangaspuron mukaan ollut tähän saakka ollut nappikauppaa.
– Tälläkin sektorilla on ymmärrettävä, että Suomella ei enää ole erityisasemaa Venäjän suhteen. Jäämme jatkuvasti varjoon, koska monet muut maat tarjoavat Venäjälle hyvää koulutusyhteistyötä.
Venäjän perusajatus on vakauden säilyttäminen
Tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro luennoi viime viikolla Mikkelissä yliopistokeskuksen, ammattikorkeakoulun, maakuntaliiton, kauppakamarin ja Suomi-Venäjä –seuran järjestämässä tilaisuudessa aiheesta ”Valta Venäjällä”.
– Neuvostoliiton romahduksen jälkeen länsimaissa arvioitiin, että Venäjästä tulee eurooppalaismallinen markkinakapitalistinen sekä liberaalis-demokraattinen valtio. Pettymys on ollut suuri, kun näin ei ole käynyt.
Kangaspuron mukaan nyky-Venäjän johto joutuu tasapainottelemaan kahden ison asian kanssa.
– Talouden kehitys, yhteiskuntarauhan ylläpito ja sosiaalinen kehitys eli maan sisäiset asiat asettavat johdolle yhdet rajat ja ulkoinen maailma, globalisaatio toiset. Johdon on vallassa pysyäkseen käytettävä valtaa nämä asiat huomioiden, tekemään mahdollisen taidetta.
Suurvalta vain
ydinaseiden osalta
Kun valtiojohto toimii pakkojen keskellä, ideologialle ei jää juurikaan roolia.
– Perusajatus on status quon, vakauden säilyttäminen. Venäjä painottaa moninapaista maailmaa ja siksi se korostaa mm. YK:n asemaa kansainvälisen politiikan pelisääntöjen säätelijänä. Tästä syystä EU:n ja Naton uusi politiikka on Venäjälle kova tappio ja siksi Venäjä vastustaa vahvasti esimerkiksi Naton laajentumista.
Pääministeri Putin ja presidentti Medvedev joutuvat huomioimaan Kangaspuron mukaan myös sen, että neuvostoliiton romahdettua Venäjä on pudonnut eurooppalaiseksi, itse asiassa alueelliseksi valtioksi, suurvallaksi vain naapureidensa suhteen.
– Ydinaseiden osalta Venäjä on tosin vielä globaali suurvalta.
Ladan tilalle Ford,
mökki Saimaalta...
Vakauden politiikkaa saa tukea myös Venäjän keskiluokalta.
– Poliittinen kulttuuri Venäjällä suosii vahvaa johtajaa. Länsimaissa on petytty myös siihen, ettei Venäjän keskiluokka ole lähtenyt vaatimaan sananvapautta ja demokratiaa. Keskiluokalle riittää, että Ladan pystyy vaihtamaan uuteen Fordiin, Mikkelistä kykenee hankkimaan kesämökin ja kerran vuodessa voi tehdä etelän matkan. Keskiluokalle riittää vakaus yhteiskunnassa ja siksi he äänestävät Yhtenäistä Venäjää.
Neuvostoliiton jälkeen Venäjälle tehtiin länsimaisten suosituksesta mm. yksityistämispolitiikan turvaamiseksi presidenttivaltainen perustuslaki.
– Kun juoppo ja heikko presidentti Jeltsin joutui väistymään, tilalle tuli Putin, joka otti itselleen perustuslain mukaisen vallan. Se upposi hyvin kansaan. Putinilla ja hänen tukemallaan Medvedevillä on kansan kannatus ja he voittavat vaalit ilman vaaliväärennyksiäkin.
Johtaako Putin
vai Medvedev?
Entä kumpi Venäjää oikein johtaa?
– Putinin ja Medvedevin välillä ei ole juurikaan poliittisia eroja, ainoastaan tyylieroja. Kaksi kolmesta venäläisestä katsoo Putinin olevan Venäjän todellinen johtaja, 13 % Medvedevin. Vielä harvempi uskoo, että Medvedev toteuttaa itsenäistä, uutta poliittista linjaa. Kansan silmissä Medvedev on yhä Putinin oppipoika, eikä yleinen mielipide Venäjällä tässä suhteessa poikkea paljoa lännestä, totesi Markku Kangaspuro Mikkelin ammattikorkeakoululle saapuneelle runsaalle kuulija- ja keskustelijakunnalle.
Markku Lahikainen
