Vuonna 1958 tapahtui "maalaisten" vallankumous

Kotkan Kauppakeskus Pasaatin tiloissa Kotkassa voi tutustua ilmaiseksi suomalaisen koripallon yli 70-vuotiseen historiaan.

Suomen Koripalloliitto (SKL) täytti viime vuonna 70-vuotta ja Kotkan näyttely juhlisti omalla perinnekeruullaan lajin juhlavuotta.

–Kolmivuotiseksi kaavaillun projektin päätavoitteena on pysyvän lajista kertovan museonäyttelyn ja -kokoelman perustaminen Kotkaan osaksi Kymenlaakson museota, toteaa projektivastaava Jari Toivonen.

Kymenlaakson vahvat perinteet koripallon historiassa oli yksi vahva syy, miksi Kotkasta tuli näyttelyn kotipaikkakunta.

Alkuaikojen innostus on säilynyt Kymenlaakson koriskentillä vuosikymmenistä toiseen niin miesten, naisten kuin junioreidenkin toimesta.

KTP näyttävästi esillä

Viime kesänä avatussa näyttelyssä ovat vahvasti esillä muun muassa Tokion olympiakisojen historialliset maajoukkuekuviot ja kotoiset Tampereen EM-kisat vuodelta 1967.

Kotkalaisen koripallon lippulaiva KTP on näyttävästi esillä ensimmäisestä vuoden 1958 mestaruudesta lähtien.

Näyttelyesineistöä on saatu lahjoituksina ja lainoina yksityisiltä henkilöiltä ja seuroilta.

Vaihtuvien aiheiden osastolla on näytteillä kolmen seuran eli Kotkan Poikien, Peli-Karhujen ja Kouvolan Kouvojen valokuvanäyttely. Jokaisesta seurasta on esillä seuran historia ja nykyinen junioritoiminta.

–Nyt ovat esillä Kymenlaakson seurat. Jatkossa myös Kymenlaakson ulkopuoliset seurat voivat esitellä historiaansa kuvin ja sanoin, Toivonen vakuuttaa.

Kotkassa ovat pitkät perinteet koripallossa. Karhulalainen voimistelunopettaja Nils Fabricius toi lajin ensimmäiset säännöt Suomen 1938. Seuraavana vuonna oli vuorossa Suomen Koripalloliiton perustaminen.

Vuosisadan alussa koripalloa oli harrastettu muutamilla paikkakunnilla, mutta suurimmaksi esteeksi lajin juurtumiselle nousi salipula.

Sarjatoiminta alkoi liiton perustamisvuonna ja ensimmäisen miesten Suomen mestaruuden voitti Ylioppilaskoripalloilijat luovutuksella! Eiran Kisa-Veikkojen pelaajat olivat siirtyneet jo jalkapallon pariin.

Pantterit (ennen Kiri-Veikot ja HOK-Veikot) otti seitsemästätoista ensimmäisestä mestaruudesta kaksitoista. Loputkin Pantteri-patsaan kohottelijat olivat alkuvuosina Helsingistä. Vasta vuonna 1958 tapahtui maalaisten ”vallankumous”. KTP otti historiansa ensimmäisen mestaruuden.

–Meillä oli kookas ja vahva ryhmä kasassa. Jo edellisenä vuonna me olimme antaneet myrskyvaroituksen, kun taistelimme itsemme pronssille. Siihen aikaan pelikausi alkoi vuoden alussa ja viimeiset ottelut pelattiin joulukuun puolivälissä, muistelee vuoden 1958 mestarijoukkueen takamies Veijo Nielsen.

(...)

Näyttelytila sijaitsee kauppakeskuksen pohjakerroksessa Toriparkin sisäänkäyntiä vastapäätä. Näyttely on avoinna tiistaista perjantaihin (11-17) ja lauantaisin (10-16).

VEIJO RIIVARI

Lue artikkeli kokonaisuudessaan VIIKKO-ETEENPÄIN paperiversiosta.