27.01.2010 23:00 Päivitetty 28.01.2010 17:24

Työttömyys on kurinpidon väline

Työttömyys on kurinpidon väline

Ajan työmarkkina-politiikkaan kuuluva asia on ay-liikkeen rajojen kokeileminen, kertoo sosiologian professori Harri Melin.


– On todennäköistä, että nykyisen kaltaiset ajat työmarkkinoilla tulevat muuttumaan. Tämä nyt mediassa pinnalla oleva sopimuskulttuurin murenemisen meno ei kestä ikuisesti, ennustaa Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin.

Sopimuskulttuurin mureneminen Suomessa johtuu  Melinin mukaan kapitalismin tyypin muuttumisesta.

–Keynesiläisyydestä on siirrytty 80-luvulle tultaessa selkeästi uusliberalistiseen talousajatteluun, jossa on keskiössä omistajien intressi. Tämä näyttäytyy hyvin raakana voiton maksimointina.

Tämän kaltainen kapitalismin ymmärtäminen on tarkoittanut sitä, että liikkeenjohdon toimintastrategiat ovat varsin yksiviivaisia.

Riski
työntekijälle


Asiaa voi Melinin mielestä kuvata myös pohjoismaisen kapitalismin muuttumisena amerikkalaisen tyyppiseksi.

Voiton maksimoinnin periaate on muuttanut myös työvoiman käyttötapoja.

–Nykyisin pyritään minimoimaan yrityksille tulevia riskejä ja vierittämään ne kaikkein heikompiosaisten työntekijöiden niskaan. Palkkatyöläisiä pyritään myös käyttämään mahdollisimman tehokkaasti.

Muutos on ollut mahdollista, koska – samaan aikaan kun työnantaja on koventanut otetta – työväenluokan ja järjestäytyneen ay-liikkeen valtaresurssit ja toimintapotentiaali ovat heikentyneet.

–Syitä tähän voi kukin miettiä itse.

Työntekijäpuolen
rajoja koetellaan

Melinin mukaan esimerkiksi DNA:n harrastama sopimusshoppailu on tyypillistä uusliberalismille, jonka toimintalogiikan osa on ay-liikkeen heikentäminen.

–Uutisissa esiintyy tapauksia, joissa työnantajapuoli selvästi kokeilee kepillä jäätä. Tämä aika suosii tällaista rajojen kokeilua. Ainakaan EK ei katso sitä pahalla. Tämä on ajan työmarkkinapolitiikkaan kuuluva asia.

Myös versova vuokratyö on Melinin mielestä ay-liikkeelle vaikea asia ja yksi keino sen vaikutusvallan heikentämisessä.

–Esimerkiksi Eupecin harrastama teollisuuden toiminnan ulkoistaminen vuokratyöläsille on yksittäistapaus, mutta se voi olla myös ennuste jostain.

Siirtolaiset
tarpeen laman jälkeen

Työttömyys on tällä hetkellä nousussa. Työttömien armeijan ylläpitäminen onkin työnantajien etu.

–Suomessa on aina tehty työllisyyden eteen paljon vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Meillä se on jäänyt puheiden tasolle.

Melinin mukaan työttömyyttä on aina käytetty hillitsemään ay-liikkeen palkkavaatimuksia.

–Se on ollut historiallisesti kurinpidon väline jo iät ja ajat. Tämä on selvä asia.

Melin näkee kuitenkin, että ”keskipitkässä juoksussa” Suomi tarvitsee maahanmuuttajia tekemään töitä.

–Me tarvitsemme oman tulkintani mukaan laman jälkeen siirtolaisia.

VELI-PEKKA KELLONIEMI

Lue artikkeli kokonaisuudessaan VIIKKO-ETEENPÄIN paperiversiosta.