Lama ei lannista välityömarkkinoilla

Työelämän pudokkaita noukkiva Sotek-säätiö tarjoaa mielekästä tekemistä niille, joille kynnys päästä yritysten palkkalistoille on liian korkea.
Kuntien tiukka talous ja teollisuuden alihankinnan laimeneminen ovat haaste myös sille, toimitusjohtaja Raimo Korjus myöntää.
Taloustaantuma ja työelämän kasvavat vaatimukset työntekijöille ovat tyrkkineet yhä enemmän pudokkaita heille varattuihin turvaverkkoihin. Tuntuva joukko keskuudessamme on aina myös niitä, jotka eivät erilaisen vajaatyökykyisyyden vuoksi pääse ikinä kiinni ”normaaleihin” työsuhteisiin yrityksissä ja julkisissa palveluissa.
Lama ei olekaan lamaannuttanut moninaisia toimijoita niin sanotuilla välityömarkkinoilla. Niiltä on kysytty lisää palveluja ja hankkeita uusiin tarpeisiin. Niihin ne ovat yrittäneet myös parhaansa mukaan vastata.
–Kun erityishuoltopiiristä alkunsa saanut Sotek-säätiö perustettiin kuutisen vuotta sitten, valittiin säätiöpohja siksi, että se mahdollistaisi notkeuden vasta uusiin haasteisiin. Toimintamme ulottuu nyt noin 800 asiakkaaseen vuodessa ja projektitoimintamme on kasvanut koko ajan. Olemme onnistuneet näin varmaan kohtuullisen hyvin joustamisessa, kertoo eteläisessä Kymenlaaksossa toimivan Sotek-säätiön toimitusjohtaja Raimo Korjus.
Raha ratkaisee tarjonnassa
Vaikeasti työllistyville ja vajaakuntoisille mielekästä työtoimintaa ”verstaillaan” järjestävä Sotek on Korjuksen mukaan ennen muuta väline synnyttää tekemistä, mielekästä toimintaa ja työelämään valmentamista moninaisille ryhmille. Siitä ovat esimerkkeinä vaikkapa maahanmuuttajille tai koulunsa keskeyttäneille nuorille tarjotut palvelut.
–Kun rahoitus on järjestyksessä, voimme polkaista toiminnan lyhyessäkin ajassa käyntiin, Korjus kertoo.
Sotek tekee esimerkiksi puu- ja metalliosastoilla paljon alihankintaa teollisuudelle. Sotek servicellä on puolestaan hyvin motivoitunut nuorten miesten ympäristöjoukko, joka pitää muun muassa Haminassa varuskunnan paikkoja kunnossa. Kotkan Ekotalli on tullut tutuksi laajasti alueen asukkaille.
–Meillä on yhteistyökumppaneita ja asiakkaita paljon ja siinä tapahtuu koko ajan liikettä. Tärkeät yhteistyötahot ovat luonnollisesti kunnat sekä TE-keskus ja sen toimistot. Niissä mahdollisuutemme myös tunnetaan hyvin, Korjus kertoo.
Laman laineet lyövät kasvoihin
Välityömarkkinoille ja kolmannella sektorille yleensä on talouden suhdannekierrolla yleensä välillinen yhteys. Kun työmarkkinat eivät vedä väkeä, se tuo paineita järjestöille.
–Meidän tämän vuoden budjettimme on viime vuotista pienempi. Teollisuuden tuotteiden kysynnän heikkeneminen näkyi meillä viime vuonna alihankinnan supistumisena. Nyt on ollut realismia supistaa talousarviota, Korjus kertoo.
Toinen taantuman haaste ja mahdollinen uhka tulee kuntien puolelta.
–Kuntien talous on kireällä ja se pistää miettimään, mihin ne rahansa käyttävät. Mitä meiltä ostetaan, on mukana noissa määrärahoissa. Juuri nyt on Etelä-Kymenlaaksossa meneillään kilpailutus, joten tilanne on meilläkin avoin maaliskuusta eteenpäin, Korjus sanoo.
Oma uhkansa on EU:n paljon puhutta de minimis -sääntö, joka heikentää kolmannen sektorin mahdollisuuksia tukityöllistämiseen.
–Miten paljon se lopulta meihin iskee, on vielä epäselvää, Korjus sanoo.
Asiantuntemusta tarvitaan lisää
Raimo Korjus siirtyi Sotekin tomitusjohtajaksi viime elokuussa. Sitä ennen hän ehti toimia säätiön hallituksen puheenjohtajana koko säätiön olemassaolon ajan.
–Erityishuoltopiirissä olin tätä ennen jo tilintarkastajana, joten kokemusta kehitysvammaisten ja muiden vajaakuntoisten parissa tehdystä työstä minulle on kertynyt jonkin verran. Mutta on myönnettävä, että päättäjä on aina hiukan kaukana toiminnan arjesta. Vasta nyt olen päässyt näkemään, miten paljon asiantuntemusta näissä töissä tarvitaan, miten monimuotoista toiminta on ja millaisiin arjen ongelmiin ja kehittämisen haasteisin täällä törmää, Korjus sanoo.
Hän myöntää, että esimerkiksi psykologin opeilla olisi Sotekissakin kysyntää, kun nykyinen työelämä on kovin stressaavaa ja psyykettä kuormittavaa.
–Mielenterveysongelmat ovat jo suurin ryhmä sairauseläkkeissä. Tarve saada kuntouttavaa työtoimintaa mielenterveyskuntoutujille kasvaa, Korjus päättelee.
Hänelle on käynyt selväksi niin ikään, että työelämä tarvitsee jonkinlaisia välityömarkkinoita niille, joilta puuttuu koulutusta ja joilta ammattitaidot vanhenevat.
–Sellaisia sataman, tehtaiden ja rakennusten sisäänottotöitä, joita saattoi tarjota portista sisään marssiville, ei ole enää tarjolla. Kuitenkin nuorissakin on paljon niitä, joille tuottaa vaikeuksia astuminen työelämään tai tutkinnon hankkiminen. Näihin tilanteisiin tarvitaan välittäviä työmarkkinoita ja meitä toimijoita, joita onneksi eri puolilla maata on, Korjus päättelee.
Yritysten kanssa ei kilpailla
Normaalille yritystoiminnalle kilpailijoiksi kolmannen sektorin työllistäjistä ei ole, vaikka EU:ssa näin tunnutaankin ajattelevan.
–Paikallisesti näin ei kuitenkaan ajatella. Meilläkin on Kotkan Yrittäjät perustajajäsen ja sen edustaja on ollut jatkuvasti hallituksessa. Koskaan en ole kuullut yrittäjiltä, että meidät koettaisiin kilpailijaksi. Volyymimmekin ovat siihen aivan liian pieniä, Korjus sanoo.
REIJO HÄMÄLÄINEN
Lue artikkeli kokonaisuudessaan VIIKKO-ETEENPÄIN paperiversiosta.
