Suomessa ei voida vain suunnitella

Viime keväänä kävin Italiassa Muranossa lasitehtaalla katsomassa, kun lasia puhallettiin. Joten kiinnostusta alaan olen tuntenut ihan esineiden kauneuden tähden. Näissä on vaan se ero, että kaikki nämä paikat, joissa Suomessa olen käynyt, ovat tänä päivänä museoita.
Karhulan lasissakin loppui Finlandia-pullojen valmistus...
Vuosi on jälleen kerran vaihtunut ja olemme siirtyneet uudelle vuosikymmenelle. Uudenvuoden aattona meitä järkytti Espoon kauppakeskuksessa tehty usean ihmisen sarjamurha.
Pakko oli pohtia, että kun tänne meille kauas pohjolaan on tullut maahanmuuttajia ihan erilaisista kulttuureista, joissa on esimerkiksi naisten asema niin erilainen kuin meillä täällä, niin mitä siitä seuraa?
Rakastuminen on aina ihana olotila ja silloin ei tule ajatelleeksi sen enempää kulttuurin eroja kuin mitään muutakaan. Kun tulee se arki niin pohjoismaissa syntynyt nainen on tottunut määrätynlaiseen vapauteen.
Tässäkin Espoon tapauksessa oli määrätty lähestymiskielto niin kotiin kuin työpaikallekin, vaan mitä sitten kun näitä ei noudateta.
Siinä meni monen nuoren ihmisen elämä kuudessa minuutissa, ja tuli surua, murhetta ja ajattelemisen aihetta meille itse kullekin. Tämä oli varmaan joku tasan järjetön mustasukkaisuusdraama.
Samaisena uudenvuoden aattona kaapattiin Malmössä nelivuotias tyttö jonka isä oli toimittanut kotiinsa Irakiin. Ei niissä maissa naiset eroa eikä pidä lapsia. Siellä on miesten lait ja asetukset ja ajatusmaailma, joka on tosi kaukana meidän elämästä.
Uskon että tulee vielä paljon ongelmia, kun eri kulttuurit ottavat mittaa toisistaan.
Ei minulla ole mitään maahanmuuttajia vastaan, jos he tulevat tänne ja elävät kuten muutkin, mutta on aika erikoista jos Suomessa on maailman paras sosiaaliturva maahanmuuttajille ja omat ikänsä veroa maksaneet kansalaiset elävät muutaman sadan euron eläkkeillä ja hyvä että saavat lääkkeet lunastettua apteekista, kun eläkkeet on niin pieniä!
Kotona opetettiin että maassa maan tavalla tai maasta pois, ja näin se pitää olla.
Mikäli näillä eri kulttuureista tulleilla on rikosrekisteriä, niin ei muuta kun postimerkki persuksiin ja takaisin kotimaahan katselemaan miltä se maailma siellä näyttää!
Huolta olen kantanut viime syksystä asti näistä tulevista muutoksista, joita kaavaillaan palkkaturvaan. Mitä tapahtuu näille kolmannen sektorin työpaikoille, joita on palkkatuella työllistetty? Mitä tapahtuu näille ihmisille, jotka ovat saaneet mielekästä tekemistä pitkäaikaiseen työttömyysjaksoon?
Ei ole nähtävissä, että avoin sektori yhtäkkiä alkaisi vetämään ja loisi tuhansia ja taas tuhansia työpaikkoja. Esimerkiksi erilaiset sosiaali ja terveysalan järjestöt ovat palkkatuella työllistäneet noin 14 000 henkilöä vuodessa. Kotkassa hyvänä esimerkkinä ovat toimineet mm. korttelikodit, Sotek, Kakspy ja moni muu järjestö.
Näiden kaikkien ihmisten puolesta ei voi muuta kuin toivoa, että kansanedustajat hylkäisivät tämän lakiesityksen ja, Timo Pulkkisen kirjoitusta siteeraten, on minunkin mielestäni lakimuutosta valmistelleet virkamiehet paavillisempia kuin paavi itse EU:n nimissä.
Merimuseossa on ollut Karhulan lasin näyttely ja olen siellä useaan otteeseen käynyt ihailemassa näitä täällä meidän kylällä tehtyjä taide-esineitä. Karhulassa on myös lasimuseo ja siellä olen käynyt pällistelemässä näitä hienoja mestareiden tekeleitä.
Riihimäen lasimuseossa kävin viime kesänä. Vietin siellä aikaa ja ihailin upeita lasitöitä.
Viime keväänä kävin Italiassa Muranossa lasitehtaalla katsomassa, kun lasia puhallettiin. Joten kiinnostusta alaan olen tuntenut ihan esineiden kauneuden tähden. Näissä on vaan se ero, että kaikki nämä paikat, joissa Suomessa olen käynyt, ovat tänä päivänä museoita.
Minne hukkuuu tästä meidän rakkaasta isänmaasta tieto ja taito tehdä ja suunnitella mitään, kun kaikki lopetetaan? Ei ole olemassa sellaista maata että kaikki vaan, koko kansa, istuu ja suunnittelee ja sitten ne tuotteet jossain Kiinassa tai Italiassa tehdään.
Millä me kohta mitään ostamme, kun ihmiset ovat eläkkeellä, kortistossa, sossun luukulla, avustuksilla ja taivas tietää missä? Mutta ihan ne oikeat työpaikat, jossa tavalliset ihmiset sai oikeaa palkkaa ja teki tuottavaa työtä, on lopetettu tai niillä menee huonosti.
Missä ovat ne itsensä likoon laittavat tehtaan patruunat, jotka olivat ylpeitä tuotoksistaan ja palkkasivat tekijöitä ja suunnittelijoita ja jotka kunnioittivat ammattiyhdistyksen kanssa tehtyjä sopimuksia?
Tehtaat myydään tai on myyty tai lopetusta suunnitellaan. Eivät kaikki voi olla yhteiskunnalla töissä, jostain täytyy tulla ulkopuolista rahaa tai ei hyvä seuraa.
Ihan oikeasti pelottaa tämä kehitys, joka meillä on meneillään, ja sydämestäni toivon, että jostain ihmeen paikasta löytyisi niin tekeviä ja innovatiivisia ihmisiä, jotka laittaisivat itsensä likoon, rakastaisivat tätä Suomea ja olisivat ammatillisesti ylpeitä ja loisivat uutta työtä ja tekemistä. Takuulla en olisi pahoillani vaikka he rikastuisivatkin!

RITVA
NIEMI
