04.12.2009
01:00
Päivitetty 04.12.2009
01:18
Työllisyysvoimalasta vauhtia työttömyyden nujertamiseen
Tulevaisuuden työpolitiikkaa, työhyvinvointia ja työpaikkoja oli saapunut pohtimaan mittava joukko poliitikkoja, työmarkkinaosaajia ja tutkijoita. Erityisen maininnan ansaitsee entisen kaasulaitoksen tiloissa järjestetyn tilaisuuden uudentyyppinen raikas ilme.
Työllisyysvoimalan käyntiin panevana voimana toimi tieto siitä, että työllisyysaste on putoamassa jo lähelle 65 prosenttia. Kansainvälisestä finanssikriisistä liikkeelle lähtenyt lama on tehnyt pahaa jälkeä myös Suomessa. Maan hallituksen toimettomuus ja käsien levittely ei asiaa auta. Tarvitaan tekoja ja kansallista yhteisymmärrystä.
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen esitti Työllisyysvoimalassa, että seuraavan kahden hallituskauden aikana pitäisi ottaa tavoitteeksi 75 prosentin työllisyysaste. Tavoite on, Urpilaisen sanoin, erittäin vaativa ja kunnianhimoinen. Ja sen saavuttaminen edellyttää yhteistyötä ja joustavuutta kaikilta.
Totta. Mutta tavoite ei ole mahdoton. Kun Suomi ponnisteli ylös 90-luvun lamasta Paavo Lipposen (sd.) hallituskausilla, työllisyystavoitteet mitoitettiin samaan luokkaan. Ja kaikkien epäilijöiden häpeäksi tavoitteet myös käytännössä saavutettiin Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisen hallituksen aikoina.
Ero nykymenoon oli siinä, että Lipposen johdolla haettiin aktiivisesti kaikkien voimien kokoamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Nyt tarvittaisiin lujaa johtajuutta ja samanlaista voimien kokoamista. Työllisyysvoimala oli siinä hyvä alku.
Maan hallituskin on jo väläyttänyt jonkinlaista palkankorotusten ja verojäädytysten välistä kytköstä. Se ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan laajempaa yhteiskuntasopimusta, johon on otettava mukaan paljon muitakin elementtejä.
Perinteisesti hyvin laajoissa tämän sortin kokonaisuuksissa on puhuttu myös työllisyydestä ja työttömyydestä laajemmin, samoin esimerkiksi sosiaali- ja asuntopolitiikasta. SDP:n juuri esittelemässä vaihtoehtobudjetissa löytyy hyviä esityksiä myös teollisuuden ja yritysten toimintakyvyn vahvistamiseksi.
Laadukas ja kohdennettu koulutus, mutta myös työhyvinvoinnin lisääminen kuuluvat nekin olennaisesti kansallisen työllisyyssopimuksen asialistalle.
Kuva: Kari Hulkko
SDP:n järjestämä Työllisyysvoimala Suvilahden voimalassa Helsingissä sähköisti työllisyyskeskustelua.
