TE-keskuksen Matti Kellokumpu

Työvoimasta on pidettävä
kiinni kynsin hampain

Etelä-savon pärjääminen jatkossa edellyttää TE-keskuksen johtaja Matti Kellokummun mukaan tulevaisuuteen katsomista ja tulevien työelämätarpeiden ymmärtämistä.
– Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on satsattava. Yrityksissä on haettava tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Kellokumpu pitää ensiarvoisen tärkeänä, että maakunnan koulutus pystyy vastaamaan tulevaisuuden elinkeinoelämän tarpeisiin.
– On välttämätöntä huolehtia siitä, että osaavaa työvoimaa on saatavilla yrityksiin. Osaava työvoima on yrityksille tärkeä kilpailutekijä.

Etelä-Savon TE-keskuksen johtaja Matti Kellokumpu.

Resursseja työ-
voimapolitiikkaan

Matti Kellokumpu korostaa, että työttömyyden ei saa antaa pitkittyä.
– Kynsin ja hampain on ehdottomasti pidettävä kiinni ja huolehdittava työvoimasta ja toimittava niin, että ihmiset voivat pysyä työmarkkinoilla. Nyt jos koskaan on turvattava työvoimapolitiikkaan riittävät resurssit. Valtion budjetti lupaa hieman lisää resursseja, mutta ei riittävästi työttömyyden tasoon nähden. Työvoimapolitiikan resurssit eivät ole viime aikoina kovin hyvin seuranneet työllisyyskehitystä.
Kellokumpu muistuttaa, että 1990 –luvun laman takia pitkäksi aikaa työttömiksi jääneiden ikäluokkien työllisyysasteet ovat yhä pienemmät kuin niitä edeltäneissä ja seuranneissa ikäluokissa.
– Kun ihminen syrjäytyy, se näyttää vääjäämättömästi muodostuvan pitkäaikaiseksi olotilaksi. Siksi resursseja tarvitaan tehokkaan työvoimapolitiikan turvaamiseksi. Tällä hetkellä nuorten kasvava työttömyys on erityisen huolestuttava asia.

”Huonot asiat”
pehmentäneet

Monet talousasiantuntijat näkevät jo merkkejä taloudellista noususta. Miten Etelä-Savo tällä hetkellä jakselee?
– Jatkoa on vaikea ennakoida. Asiantuntijoiden mukaan toiveikkuutta on kuitenkin jo jossain määrin siitä, ettei työttömyys kasva kovin radikaalisti, joka tapauksessa se jatkossa vielä kasvaa, sanoo Kellokumpu.
Sekä hyvät että huonot suhdanteet saapuvat yleensä Etelä-Savon kaltaiselle alueelle myöhemmin ja vaikuttavat vähemmän kehitykseen. Niin on käynyt nykylamankin aikana.
– Täällä on kohtuullisen vanhakantainen tuotantorakenne ja irtisanomiset ja lomautukset ovat rouhineet enemmän globaaleja yrityksiä. Meillä työttömyyden lisääntyminen on ollut suhteellisesti pienempää kuin muualla Suomessa, kertoo Kellokumpu.
Samaan suuntaan on toiminut myös toinen Etelä-Savon kesto-ongelma.
– Vino väestörakenteemme eli se, että olemme jo ensimmäisenä kohdanneet massaikääntymisen, on myös pehmentänyt työttömyyden kasvua.
– Paradoksiahan tässä on – ”huonot asiat” pitävät meitä tilastollisesti paremmissa asemissa, huokaa TE-keskuksen johtaja.
Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on nykylaman aikana kasvanut Suomessa noin 60 prosenttia, Etelä-Savossa 40 prosenttia.
Yksi Etelä-Savon työttömyyden uusi ilmentymä on siinä, että työttömyys on nyt kasvanut aiempaa enemmän myös maakunnan kaupunkiseuduilla.  
– Työvoiman tarjonta kaupunkeja ympäröivistä maaseutukunnista on lähinnä nuorten muuttoliikkeen takia hiipunut, selvittää Kellokumpu.

Työvoimapula iskee,
kun kasvu taas alkaa?

Kun nousu aikanaan alkaa, se vaikuttaa taas viiveellä Etelä-Savoon ja syliin saadaan myös melkoisen uudenlainen ongelma.
– Meillä työvoiman tarjonta on supistunut ja kun työvoiman kysyntä nousun vauhdittamana kasvaa, edessä on työvoiman saatavuusongelmia, tietää Matti Kellokumpu.
Silloin tarve myös työperäisestä maahanmuutosta kasvaa.
– Silloin meillä on oltava valmiudet ja toimivat systeemit työperäisen maahanmuuton edistämiseksi. Myös kuntien on huolehdittava siitä, että niiden kotouttamisasiat ovat kunnossa. Myös maahanmuuttajataustaisten yrityspalveluja on ryhdyttävä kehittämään.

Teksti ja kuva: Markku Lahikainen