Anttolanhovissa se tiedetään:

Työkykyä tukevaa toimintaa tarvitaan

Työkyky ja työssä jaksaminen ovat päivän polttavia puheenaiheita. Yleensä kuntoutukseen hakeudutaan vasta siinä vaiheessa, kun tilanne on jo riistäytymässä käsistä. Anttolanhovi Mikkelissä tarjoaa moniammatillista kuntoutusta, jossa keskitytään työikäisen väestön työhyvinvoinnin parantamiseen.
- Kuntoutuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä kuntoutujan työkyvyn parantamiseen oppimisprosessin avulla, kertoo työfysioterapeutti Veijo Montonen.
- Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Suurin osa kuntoutujistamme ovat työikäisiä. Räätälöimme yritysten ja työterveyshuoltojen kanssa myös kuntoremonttikursseja ja keskimäärin kaikki työnantajat, joihin olemme olleet yhteydessä, ovat lähteneet innokkaasti mukaan juuri ammattiin liittyvään ennalta ehkäisevään kuntoutukseen.

Työkyky ei ole yksilön
fyysinen ominaisuus

Kuntoutuksessa on nykyisin aikaisempaa enemmän haasteita ja kuntoutuksen painopistealueet ovat muuttuneet.
- Ennen keskityttiin lähinnä työergonomiaan ja fyysiseen kuntoon, mutta nyt entistä suuremmassa roolissa on myös henkinen jaksaminen, sanoo Montonen.
- Vieläkin ratsastetaan pitkälti yksilön fyysisellä hyvinvoinnilla, mutta vaikka ruumis olisi kunnossa, voi psyyke voida huonosti. Työyhteisö ja - ilmapiiri ovat iso vaikutin ihmisen työkykyyn ja jaksamiseen. Myös siviilielämän paineet heijastuvat työkykyyn.
Vallitseva taloustilanne saa myös monet työntekijät varpailleen oman työpaikkansa suhteen.
- Vaikka kuntoutukselle olisikin tarvetta, moni miettii, onko tässä tilanteessa turvallista hakeutua kuntoutukseen. Pelätään työnantajan suhtautumista ja oman työpaikan puolesta, sanoo Montonen.

Työkyky on
riippuvainen motivaatiosta

Nykyisin työelämä on jatkuvan muutoksen alla. Työnteko ei ole enää rutiineja, vaan jatkuvassa muutoksessa seilaamista.
- Työkyky muodostuu useammasta tekijästä kuten työstä, oppimisesta, motivaatiosta ja työyhteisöstä. Työssä jaksaminen on yhtä uuden oppimisen kanssa. Jos työntekijä ei ole motivoitunut, ei hän myöskään kykene oppimaan uutta, sanoo Anttolanhovin johtaja Juhani Palonen.
- Viimeistään tässä vaiheessa tulee pysähtyä miettimään, miten rakentaa motiivit. Motiivi on ihmisen ja toiminnan välinen suhde ja motiivia tulee hoitaa, rakentaa ja ylläpitää joka ikinen päivä.

 

- Työkykyä ei voi määrittää vain osaamisella ja fyysisellä kunnolla. Siihen vaikuttavat mm. myös työn sisältö, vaatimukset, mielekkyys, vuorovaikutus työpaikalla, osaava johtaminen sekä henkilökohtainen elämäntilanne, tietävät  johtaja Juhani Palonen ja työfysioterapeutti Veijo Montonen Mikkelin Anttolanhovista.

Uuden oppiminen

Työelämässä tulee koko ajan uusia innovaatioita, uusia käyttöjärjestelmiä, kalustoa uusitaan ja sosiaalinen paine kasvaa. Uuden omaksuminen saattaa tuntua ylitsepääsemättömältä ja ihminen stressaantuu. Kuitenkin juuri uuden oppiminen on avain työkykyyn ja työssä jaksamiseen.
- Stressataan kiireestä, mikä sinänsä ei ole todellista, vaan kiireen tuntu. Se taas passivoi ihmistä ja siitä seuraa motivaation laskua ja suoriutumispaineita. Pattitilanne on valmis. Kuntoutuksella pyritään motivoimaan oppimiseen, sillä jos et ole motivoitunut, et opi etkä sitten myöskään osaa, sanoo Palonen.
- Nykyään töiden fyysisyys on vähentynyt ja staattisuus lisääntynyt. Moni syyttää stressiä ja kiirettä ja hakee huonoon oloon helpotusta lääkkeistä tai alkoholista. Kuitenkin varmaa on, että niin syvää viinasammiota ei olekaan, etteivät ongelmat nouse pinnalle.

ASLAK ja TYK

ASLAK, eli ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus on kohdennettu työntekijöille, joilla työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa, mutta oireet vielä lieviä.
- Kuntoutus lähtee siitä, että kuntoutujan ongelmatilanteet nostetaan esiin; työtoimintaa, työssä esiintyviä ongelmia ja kuormitusta tarkastellaan ja eritellään, kertoo Palonen.
- Kuntoutuksesta niin kuntoutuja kuin työyhteisökin saa uusia välineitä ja käytäntöjä, joilla vastata työelämän jatkuviin muutoshaasteisiin.
TYK taas on työkykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusta.
- TYK -kuntoutus on suunnattu työssä oleville henkilöille, joiden edellytykset onnistua omassa työssään ovat jostain syystä heikentyneet, ja henkilön työssä jaksaminen on olennaisesti madaltunut, kertoo Palonen.
- Silloin kun omat eivätkä työpaikan keinot riitä tilanteen korjaamiseen, on kuntoutuksessa mahdollisuus tunnistaa työssä onnistumista ja työssä jaksamista heikentävät tekijät.

Menkää metsään

Kysyttäessä mahdollista ensiapua taistelussa uupumusta vastaan Juhani Palonen ja Veijo Montonen käskevät painella pihalle.
- Jos kuntoutuja kysyy, kumpi mun kannattaisi hankkia - kuntopyörä vai soutulaite, vastaus on : Ei kumpaakaan. Mene ulos kävelemään, sanoo Montonen.
- Hyötyliikunta on nykyihmiselle vieras käsite. Suosittelen kävelylenkkejä raittiissa ilmassa, syksyllä vaikka marjanpoimintaa tai sienestystä. Lähtekää pyöräilemään, hankkikaa koira, menkää ylipäätään ulos, nauraa Palonen.
- Menkää metsään! Opetelkaa nauttimaan hiljaisuudesta! Hyötyliikunta, ravinto, raitis ilma ja hiljaisuus - siinä parasta ensiapua.

Kuva ja teksti: Tiina Bolz