Hallitus ajaa palvelusetelillä kansalaiset kahteen kastiin

Uusi laki laajentaa palvelusetelien käytön kaikkiin terveyspalveluihin, kun tähän asti palveluseteliä on voinut käyttää vain kotipalveluihin. Samalla kunnat voivat itsenäisesti määrätä palvelusetelin arvon, eikä omavastuun määrää säädellä.

Hallitus on perustellut uutta lakia sillä, että palveluseteli tässä muodossa toisi valinnanvapautta palveluihin. Se helpottaisi julkisen terveydenhuollon paineita, kun varakkaammat suuntaisivat ostamaan palveluja yksityissektorilta käyttämällä ostoksiin palveluseteliä ja maksamalla erotuksen itse.

Käytännössä kysymys on merkittävästä yksityistämishankkeesta. Palveluseteleillä pumpattaisiin yhteisiin palveluihin tarkoitettuja varoja yksityissektorille.

Sehän tarkoittaa samalla sitä, että palveluseteleillä yksityissektorille suunnatut resurssit ovat pois julkisesta terveydenhuollosta ja rapauttavat sen rahoituspohjaa. On aiheellisesti kyselty, onko tälläkin tavalla tavoitteena ajaa julkista terveydenhuoltoa alas.

Keskustelussa on myös arvioitu, että nämä kokoomuksen ja peruspalveluministeri Paula Risikon esitykset toteuttavat osaltaan paluuta luokkayhteiskuntaan, jossa rikkaita hyysätään ja köyhempiä kuritetaan.

Varakkaammat voivat ostaa palvelusetelien avulla terveyspalvelunsa yksityiseltä sektorilta, kun köyhemmät jäävät heikentyvien julkisten palvelujen varaan.

Palvelusetelit ovat omiaan myös lisäämään alueellista eriarvoisuutta, koska kunnat ovat taloudellisesti kovin erilaisessa asemassa keskenään.

Ei olekaan ihme, että uskottavuus- ja kannatusongelmissaan painiskelevan keskustan kansanedustajat ovat hermostuneet tällaisista kokoomuslaisista virityksistä.

Ristiriitaa hallituspuolueiden kesken korostaa vielä se, että hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite väestöryhmien terveyserojen vähentämisestä. Tavoite ei näytä merkitsevän kokoomukselle yhtään mitään.