"Palvelutuotannon työnjakoa muutettava"

Paavali Kukkonen
Uutispäivä Demari

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra sai viime marraskuussa uuden johtajan. Helsingin Ruoholahden näköalatoimistossa Suomen tulevaisuutta pohtii Esko Ahoa (kesk.) tehtävässä seurannut Mikko Kosonen.

Kosonen hahmottelee suomalaisen yhteiskunnan kohtaamia megatrendejä. Niitä ovat munnmuassa globalisaatio, väestön ikääntyminen, teknologian kehitys ja ilmastonmuutos.

– Näistä seuraa vääjäämättömiä rakennemuutoksia joiden vauhdittaminen on Sitran tehtävä, Kosonen kuvailee johtamansa talon työtä.

Sitran lähtökohtana on, että muutokset on parasta tehdä hallitusti ja ajoissa. Kehityksen Suomelle asettamiin haasteisiin se pyrkii vastaamaan ohjelmatyönsä kautta; tarjoamalla eväitä kaukokatseiselle päätöksenteolle ja kehitystyölle.

Kaukokatseisuudesta yliasiamies Kosonen haluaa muistuttaa myös etsittäessä keinoja käsillä olevan talouskriisin selättämiseksi.

– Meillä on nyt päälle kaatuva lama ja kriisi, joka syö tietysti kaikkien huolen ja energian. Täytyy kuitenkin muistaa, että ne eivät millään tavalla muuta sitä tosiasiaa, että meillä on rakenteelliset muutoshaasteet edessä joka tapauksessa, Kosonen korostaa.

Kososen mukaan kriisi täytyykin nähdä mahdollisuutena vastata rakenteiden muutostarpeisiin. Niihin on tartuttava nyt. Kriisissä on aina helpompi muuttaa ihmisten käyttäytymismalleja ja järjestelmien toimintamalleja. Ihmiset ymmärtävät paremmin tarpeen muuttua.

– Hyvinä aikoina muutos on aina hankalampaa, hän toteaa.

Edessä kestämätön tilanne

Erityisesti Mikko Kososen mielen päällä on suomalaisen yhteiskunnan kyky tuottaa jatkossa hyvinvointipalveluja ikääntyvälle väestölleen. Hän viittaa terveydenhuoltoa ja kuntia koskevaan Sitran ohjelmatyöhön. Palvelurakenteissa kaivataan merkittävää remonttia.

– Meillä on Suomessa maailman toiseksi nopeimmin vanheneva väestö. Meillä on pitkällä ja keskipitkällä tähtäimellä liian kallis terveydenhoito, jonka kulut kasvavat vuosittain 7-9 prosenttia. Palvelut huononevat. Se on kestämätön tilanne, Kosonen kuvailee.

Kososen mielestä kriisiin sisältyviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä myös tässä. Kun kuntia joudutaan talouskriisin olosuhteissa pakostakin tukemaan, olisi lisärahoituksen ehdoksi asetettava toiminnan riittävä kehittäminen. Rahaa ei tule jakaa vain vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen.

Sitra pyrkii tarjoamaan kunnille näihin muutoksiin välineitä. Se tekee erilaisia kokeiluhankkeita nostaakseen esiin keinoja joilla asiat voitaisiin tehdä entistä tehokkaammin ja paremmin.

– Sitra on näitä rakenteellisia muutoksia varten. Riippumaton organisaatio, joka voi ottaa riskiä, tarttua kipeisiin alueisiin ja toimia katalystina muutokselle

Yksityinen sektori valmiina talkoisiin

Kososen mukaan edessä on muutos niin julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon ja yhteistyön, kuin kuntien ja valtion työnjaon osalta. Muutostarpeiden edessä on tarkoin mietittävä, miten asiat voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin.

– Näitä muutoksia ei voi tehdä julkinen tai yksityinen sektori yksin, vaan niiden täytyy toimia entistä tiiviimmin yhteistyössä. Pitää tehdä asioita käsikädessä ja miettiä roolit hyvin läpi, hän kertoo.

Kosonen korostaa, että myös tulevaisuudessa molempia tarvitaan. Julkisen sektorin kompetenssi ei kuitenkaan riitä hoitamaan kaikkea. Palvelutuotantoa voidaankin antaa entistä enemmän markkinoiden tehtäväksi, kunhan julkinen sektori määrittelee tilaajana tarkasti niiden puitteet; vaaditun kattavuuden ja palvelutason.

Yksityinen sektori pystyy Kososen mukaan monesti kilpailun kautta parantamaan palvelutasoa ja tehokkuutta. Vaikka on sellaisiakin palveluita joita nimenomaan julkisen sektorin kannattaa kehittää ja tuottaa, painopistettä on muutettava.

Kosonen vakuuttaa, että kiinnostusta suuriin haasteisiin vastaamiseksi löytyy kyllä yksityiseltä puolelta.

– Siellä on paljon isoja bisnesmahdollisuuksia.
{vinjetti}Koko haastattelu on luettavissa perjantain Uutispäivä Demarissa.{/vinjetti}