Bioergia on iso mahdollisuus maakunnalle

Etelä-Savon biomassasta
tulossa kova kilpailu?

– Eteläsavossa on hyvät mahdollisuudet lisätä bioenergian hyödyntämistä. Täällä on maan parhaat raaka-aineresurssit ja hyvää osaamista, onhan esimerkiksi Etelä-Savon Energia Oy yksi maan suurimmista bioenergian käyttäjistä. Etelä-Savossa bioenergiaa tuotetaan tehokkaasti, sanoo Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin alueyksikön vetäjä, professori Tapio Ranta.
– Tuulivoima on joidenkin maakuntien tärkeä kehittämiskohde. Etelä-Savossa sellainen voi hyvin olla nykyistä painokkaammin bioenergia. Maakunnan visiossakin korostetaan, että mm. öljyn käyttöä pyritään vähentämään. ”Päästötön maakunta” -tavoite on hyvä.
Bioenergia on uusiutuvaa energiaa - mm. puuperäistä polttoainetta, peltobiomassaa ja biokaasua.
– Etelä-Savossa voidaan olla ylpeitä siitä, että täällä on oltu edistyksellisiä bioenergian käytössä ja maakunnassa halutaan lisätä sen osuutta energiantuotannossa.
Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelin alueyksikössä kehitetään Etelä-Savon tarpeisiin erilaisia bioenergiahankkeita ja hankitaan niille rahoitusta eri lähteistä. Hankkeet liittyvät mm. biomassaresurssin kestävään käyttöön ja polttoainejalosteiden, kuten esimerkiksi pellettien ja brikettien kehittämiseen.

Maakunnan biomassasta
tulossa kova kilpailu?

Tapio Ranta pitää uhkana sitä, että metsävaltaisesta Etelä-Savosta tulee jatkossa bioenergian raaka-aineidenkin osalta naapurimaakuntia ruokkiva alue.
– Esimerkiksi Lappeenrannassa, Jyväskylässä, Varkaudessa ja Kuopiossa on tai on tulossa isoja biomassaa käyttäviä voimalaitoksia. Siksikin meidän on tärkeä kehittää biomassan jalostusarvoa ja sen työllistävää vaikutusta. Näin maakuntaan saataisiin enemmän tuloja ja parempia mahdollisuuksia alan liiketoimintaan.
Tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja maakuntaan.
– Siinä olemme jo onnistuneetkin. Biomassa on työvoimavaltaista ja se luo maaseudulle hankintapäähän uusia työpaikkoja, joita ei voi viedä täältä tehtaiden tavoin vaikkapa Kiinaan.

Raaka-aineesta
pitää olla varmuus

Tapio Rannan mukaan bioenergian tuottamisen ja käyttämisen lisäämisessä ollaan tekemisessä muna vai kana -ilmiön kanssa.
– Etelä-Savoon on luotu hankintayrittäjien yhteenliittymiä, yrittäjät ovat pyrkineet verkostoitumaan. Näin tuotantoon saadaan volyymia ja yritykset voivat olla voimaloille turvallisempia toimittajia. Tämä edellyttää tuntuvia investointeja autoihin, hakkureihin ja metsäkoneisiin.
– Toisaalta kysyntää pitää olla tarpeeksi, jotta yritykset uskaltava investoida ja yhtiöiden pitää pystyä luottamaan siihen, että ne saavat tietyn määrän metsähaketta tarpeisiinsa pitkäjänteisesti.

ESE Oy on yksi maan suurimmista biomassan käyttäjistä. Pursialan voimalaitoksen pihalla pörrää päivittäin kymmeniä biomassaa tuovia rekka-autoja. Nykyisin metsistä kerätään myös entistä enemmän kantoja tuottamaan lämpöä.

Tästä ongelmatiikasta kertoo se, että ESE Oy on tänä talvena joutunut ostamaan kivihiiltä huonojen turvevuosien takia. Toisaalta sahojen seisakkien takia myös sahauksen sivutuotteiden saaminen on viime aikoina tökkinyt.
– Voimayhtiöt haluavat lisätä biomassan osuutta myös päästökiintiöiden takia. Uskon, että yhtiöillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet turvata paikallisiin biomassaresursseihin. Mekin satsaamme hanketoiminnassamme siihen, että biomassaa saataisiin paremmin markkinoille ja pyrimme kehittämään hankintamenetelmiä, korjuutapoja sekä biopolttoaineen laatua, sanoo Tapio Ranta.
– Kannattaa miettiä sitäkin, pitäisikö hankinta-aluetta laajentaa. Nyt raaka-ainetta kuljetetaan pääasiassa autoilla lähialueilta, ehkäpä proomuilla kannattaisi hakea sitä kauempaakin Saimaalta.
Nykyisin metsistä kerätään aiempaa enemmän mm. kantoja. Tapio Rannan mukaan nuorten metsien Kemera-kunnostamisen avulla metsistä on korjattavissa paljon pienpuuta, jolla ei ole juurikaan kysyntää muuhun kuin biopolttoaineeksi.
– Tässä on iso resurssi, jonka käyttöä voidaan lisätä tuntuvasti. Tarkoitusta varten on jo kehitetty mm. Keräävällä korjuukouralla varustettuja pienmotoja.
Useita satoja
uusia työpaikkoja?
Suomen tavoitteena on 3-4 -kertaistaa metsähakkeen käyttö.
–Tavoite on haastava toteuttaa ja samaan tulee pyrkiä myös Etelä-Savossa, missä varannot ovat parhaat. Meillä on mahdollisuus ruokkia omat kattilat, jalostaa raaka-ainetta biopolttoaineeksi ja viedä sitä esimerkiksi Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan, sanoo Tapio Ranta.
Hän arvioi, että tämäntasoinen metsähakkeen käytön lisääminen merkitsisi maakuntaan jopa useita satoja uusia työpaikkoja. Nykyisin niitä on reilusti alle sata.
– Pullonkaulaksi voi muodostua työvoiman saatavuus. Onneksi ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa panostetaan nykyisin biopolttoaineeseen, Etelä-Savossa mm. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Varpalassa ja MAMK:n yksikössä Nikkarilassa Pieksämäellä.

Markku Lahikainen