Matti Kellokumpu: Nuorissa voimavara

Etelä-Savoa pidetään valtakunnan edelläkävijänä ikääntyvän väestön asioiden kohtaamisessa. Yleensä ajatellaan harmitellen ja voivotellen, että meillä väestön keski-ikä on korkea ja nousee entisestään nuorten voimakkaan poismuuton myötä. Olisiko tässä aineksia minkäänlaiseen positiiviseen ajatteluun? Voisiko tätä asetelmaa millään tavalla kääntää hyödyksi?

Lähivuosina työmarkkinoilta poistuvien ikäluokka on Etelä-Savossa reilut 2 500 henkilöä vuosittain. Tämä merkitsee sitä, että moni työpaikka jää vuosittain eläköitymisen vuoksi vaille käsiparia, joka sitä hoitaisi. Toki moni työpaikka poistuu kokonaan eläkkeelle siirtyvän työntekijän myötä, mutta moni homma kaipaa kipeästi hoitajaa eteenkin päin.
Tässä on maakuntamme nuorille tilaisuus löytää elämisen mahdollisuuksia omalta alueelta. Ja tässä on maakuntamme elinkeinoelämälle mahdollisuus olla valtakunnan edelläkävijä uudistumisessa, jossa nuoret osaajat ryhtyvät hoitamaan vapautuvia tehtäviä ja kantamaan vastuuta tulevaisuudesta.

”Työnantajilla on nyt yhdestoista hetki panostaa nuoriin osaajiin. Vaikka talouden rattaat pyörivät tällä hetkellä vähän yskähdellen, niin vilkastumisen alkaessa nuoria tarvitaan alueella”

Eivätkä eläköitymisen myötä avautuvat työpaikat ole mahdollisuus pelkästään oman maakunnan nuorille. Niiden myötä voi avautua myös paluumahdollisuus muualle opiskelemaan lähteneille tai täällä opiskeleville, muualta kotoisin oleville nuorille.
Työelämään tulevien ikäluokat omassa maakunnassa ovat nimittäin niin paljon poistuvien ikäluokkia pienempiä.

Tässä tilanteessa kaivataan kaikilta toimijoilta, niin kouluttajilta, työnantajilta kuin viranomaisiltakin aktiivista otetta ja yhteisvastuuta, että nuoristamme pidetään huolta.
Asia on haasteellinen, mutta onnistuessaan palkitseva.
Alueemme elinvoima on pitkälti kiinni siitä, kuinka nuoret sen kokevat. Elämisen perusedellytykset, koulutus- ja työasiat, on saatava niin hyvälle mallille, että nuorille on oikeasti todellinen vaihtoehto harkita Etelä-Savoa paikkana, jossa haluaa elämää rakentaa.

Koulutusjärjestelmän osalta laatuasiat korostuvat entisestään.
Koulutuksen on pystyttävä vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin. Nuoria on valmennettava nyky-yhteiskunnan ja mielellään vielä tulevien haasteiden tarpeisiin. Heiltä vaaditaan paitsi valitsemansa alan viimeisintä erityisosaamista myös kykyä toimia kansainvälistyvässä maailmassa vuorovaikutuksessa mitä erilaisimpien ihmisryhmien kanssa.
Hyvänä esimerkkinä koulutusjärjestelmän uudistamisesta on maakunnassamme kehitetty lukio- ja ammatillisten aineiden yhdistämistä jo toimivan kaksoistutkintojärjestelmän lisäksi. Osaamisen hyödyntämistä ja nuorten kiinnostuksen lisäämistä parhaimmillaan!

Työnantajilla on nyt yhdestoista hetki panostaa nuoriin osaajiin. Vaikka talouden rattaat pyörivät tällä hetkellä vähän yskähdellen, niin vilkastumisen alkaessa nuoria tarvitaan alueella.
Tähän ajanjaksoon sopivat hyvin mm. oppisopimuskoulutukset ja erilaiset työllistämismahdollisuudet, joilla nuoria valmennetaan nykyisiin ja tuleviin tehtäviin.
Viranomaisten tehtäväksi jää tukea kouluttajia ja työnantajia käytettävissä olevin resurssein.
Resursseja onkin käytettävissä mm. EU-rahoitteisissa hankkeissa mutta varsinkin tähän suhdannetilanteeseen kaivattaisiin myös lisää rahaa nuorten työllistämiseen. Syrjäytymistä on ehkäistävä kaikin mahdollisin keinoin ja tuettava saumatonta siirtymistä työelämään opintojen jälkeen.

Yhteisillä ponnistuksilla voimme saada aikaan sen, että nuoret huomaavat Etelä-Savon kelpo paikaksi elää.
Kun koulutus- ja työasiat ovat kunnossa, niin täältä löytyy kauniin luonnon lisäksi hyviä harrastusmahdollisuuksia urheilun, liikunnan, kulttuurin, bändien, tapahtumien ja muun actionin merkeissä. 

Matti Kellokumpu                                                   
Etelä-Savon TE-keskuksen johtaja