Joulun tuoksutulva on piina hajusteyliherkälle

Joulukuu on hajusteyliherkille usein piinaavaa aikaa. Hyasintit ja erilaiset joulutuoksut tulevat vastaan joka puolella. Useita vuosia Jyväskylässä aiemmin asunut hajusteyliherkkä Niina Ollikainen (30) huomasi saavansa oireita tänä vuonna myös pipareiden tuoksusta. Hän tietää, että osalle hajusteyliherkistä joulukuusikin voi aiheuttaa oireita. Moni ei tule ajatelleeksi, että joulukukka ei ole kaikille odotettu lahja.

-Tulee nolo tilanne molemmin puolin, kun täytyy viedä lahjaksi saamansa kukat ulos ja vieraat sanovat, etteivät olisi tuoneet kukkia, jos olisivat tienneet hajusteyliherkkyydestä, nykyisin Turussa asuva Ollikainen kertoo.

Taustalla altistuminen homeelle
Toimintaterapeutti Ollikainen sairastui hajusteyliherkkyyteen esikoisraskautensa alkuvaiheessa yli neljä vuotta sitten. Hän otti itse selvää internetistä ja löysi Suomen Kemikaali-ja Hajusteyliherkkien sivut. Helpotus oli suuri, kun oireille löytyi nimi. Hän ei käynyt lääkärissä luettuaan ennakkoluuloisista asenteista vaan diagnosoi itse itsensä. Tuolloin hän työskenteli Jyväskylässä nyt jo toimintansa lopettaneessa kuntoutusneuvolassa. Ollikainen kiitteleekin työyhteisön hyvää suhtautumista tilanteeseen. Työkaverit jättivät pois hajuvedet ja muut voimakkaat tuoksut.

-Olin huolissani ja mietin, että mitä tämä on? Kun ulospäin näkyviä oireita ei ollut, mietin, oliko kaikki vain kuvittelua. Kun oireet aina vain uusiutuivat samoissa tilanteissa, uskoin, ettei se sitä voinut olla.

Niin Ollikaisella kuin monella muullakin hajusteyliherkällä on sairastumisen taustalla altistuminen homeelle. Myöhemmin sairastumisensa jälkeen Ollikainen tajusi työskennelleensä vuosia aiemmin paikassa, jossa oli todettu olevan hometta. Tällöin hän sai hengitys-ja silmäoireita ja lääkäri kielsi työskentelyn kyseisessä työtilassa.

Jäätyään äitiyslomalle Ollikainen on voinut tehdä kodistaan itselleen helpomman paikan elää. Kaikki kosmetiikka ja kodin pesuaineet ovat hajusteettomia. Myös lapset ovat ymmärtäneet, ettei äiti voi olla sellaisten lelujen lähellä, joissa on tuoksua. Ollikaisen onnena on ollut hänen aviomiehensä, joka on tukenut häntä sairastumisen alusta lähtien, eikä ole epäillyt vaimonsa oireiden paikkansapitävyyttä.

Hajusteelliset ja hajusteettomat sekaisin
Ollikainen harmittelee, miksi kaupoissa hajusteettomat tuotteet sjoitetaan hajusteellisten rinnalle samoihin hyllyihin. Hän itse joutuu suojaamaan hengitystiensä hihalla, jotta pääsee hakemaan haluamansa tuotteen. Tällöin hänen täytyy etukäteen varmistaa, missä tuote on, jotta saa suoritettua haun mahdollisimman nopeasti.

-Toivoisin, että allergikoille ja hajusteluyliherkille tarkoitetut tuotteet sijoitettaisiin erikseen tai esimerkiksi hyllyn päätyyn, josta ne olisi helppo ottaa.

Toisinaan myös hajusteettomaan tuotteeseen on saattanut tarttua tuoksua kaupan hyllyn viereisestä hajusteellisesta pakkauksesta. Ollikainen ei myöskään voi käyttää taloyhtiön yhteistä pesukonetta tai kuivaushuonetta, koska muiden käyttämien hajusteellisten pesuaineiden tuoksu tarttuu helposti.
Ostaessaan uusia juhlavaatteita, Ollikainen joutuu pesemään ne ennen käyttöä, sillä usein hajuvesiosasto sijaitsee samassa kerroksessa naisten vaatteiden kanssa, jolloin tuoksua tulee ”kaupan päälle”.

Joskus Ollikainen on joutunut jäämään bussista pois kesken matkan, koska hänen lähelleen on tullut henkilö, jolla on voimakastuoksuista hajuvettä. Jos Ollikainen joutuu olemaan pidempään samassa tilanteessa hajuvettä käyttävän kanssa, hänelle puhkeaa päänsärky tai migreeni ja yleinen pahoinvointisuus.

Toistaiseksi Ollikainen on pystynyt välttämään hajusteita helposti, koska on ollut lasten kanssa kotona. Lähitulevaisuuden haasteena onkin löytää työpaikka, jossa hän pystyisi työskentelemään.
Esimerkiksi avoimessa työtilassa oleminen voisi muodostua tukalaksi, jos työkaverit käyttäisivät voimakkaita tuoksuja. Ollikainen pyrkii reippailemaan raittiissa ulkoilmassa mahdollisimman usein, koska hän on huomannut siitä olevan apua. Se ei kuitenkaan tarkoita liikkumista kaupungin keskustassa vaan luonnossa mahdollisimman kaukana pakokaasuista.

Teksti: Virpi Kirves
Kuva: Janne Ollikainen

Hajusteyliherkkyys:
-herkistymisen syytä ei vielä tiedetä
-arviolta noin prosentti suomalaisista saa hajusteista vakavia oireita
-tyypillisiä oireita: pahoinvointi, silmä-, limakalvo-, iho-ja hengitysoireet, pyörrytyksen ja väsymyksen kaltaiset yleisoireet
-vaikeusaste vaihtelee, pahimmillaan oireet voivat estää työnteon ja normaalin vapaa-ajan vieton
-toistaiseksi ei ole olemassa lääkehoitoa (astma-ja allergialääkkeet eivät yleensä auta), ainoa kunnon apu on hajusteiden välttäminen

-hajusteyliherkät voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: iho-oireiset, hengitysvaikeuksia, yskää, nuhaa ja kutinaa saavat, sekä yleisellä pahoinvoinnilla ja päänsäryllä reagoivat henkilöt

-yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa

-erilaisiin turvahengittimiin voi tutustua osoitteessa www.air-ace.fi

(Lähteet: www.hajusteyliherkkyys.com
Palkkatyöläinen 15.12.2004 nro 10/04)

Ei virallista diagnoosia Suomessa

Suomen Hajuste-ja Kemikaaliyliherkkien tukihenkilö Riina (nimi muutettu) lähti mukaan vuonna 2006 yhdistyksen toimintaan sairastuttuaan työpaikallaan sisäilman vuoksi. Myös hän sinnitteli liian pitkään työssään ja tämän vuoksi yliherkkyys kroonistui. Lopulta hän jäi virkavapaalle kielen turpoamisen, hengitysvaikeuksien ja äänen katoamisen takia. Kun Riina meni hakemaan apua terveyskeskuslääkäriltä ja työterveyshuollosta, vastaanotto ei ollut hyväksyvä. Häntä kehotettiin hakeutumaan jopa psykiatrin puheille.

Tällä hetkellä Suomessa ei ole virallista diagnoosia kemikaali-hajuste-ja homeyliherkille toisin kuten vaikkapa Ruotsissa ja Saksassa. Riina ihmettelee, miksi todellista ongelmaa salaillaan, eikä sitä haluta myöntää. Hän painottaa, että kyse ei ole allergiasta, sillä tässä sairaudessa ei muodostu vasta-aineita.

Yhdistys on toimittanut Työministeriöön adressin, jossa vaaditaan raikkaita työpaikkoja ja evakkoasuntoja homeasuntotapauksissa. Riina toivoo, että myös hajusteyliherkkien taloudelliseen tilanteeseen puututtaisiin. Moni joutuu kokeilemaan useampaakin työpaikkaa, ennenkuin löytää sellaisen paikan, jossa pystyy työskentelemään. Työpaikkakokeilut tulevat kuitenkin kalliiksi, kun joka kertaa seurauksena on pari kuukautta karenssia. Muutoinkin Riina näkee monen hajusteyliherkän taloudellisen tilanteen vaikeana, sillä toisen puolison tulojen menetys voi olla sietämätön tilanne niin taloudellisesti kuin parisuhteen kannalta.

Myös hiustenvärjäys voi altistaa
Vuonna 2003 perustettu yhdistys kaipaisi kipeästi toiminnalleen rahoittajaa, sillä ilman sitä näkyvyyttä ja tiedon leviämistä on vaikea toteuttaa. Vertaistapaamisia järjestetään Lahdessa ja pääkaupunkiseudulla. Yhdistys myy hengityssuojaimia, jotka ovat osalle sairastuneista välttämättömiä.

-Toivoisin, että voisimme tiedottaa nuorille tästä asiasta. Olisi hyvä kertoa esimerkiksi hiusten värjäämisestä, että niissä olevat kemikaalit voivat olla oikeasti vaarallisia.

Riinalle tulee joka viikko vertaistukipuheluita. Jotkut ovat sanoneet, ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin itsemurha, koska he eivät pysty hengittämään juuri missään. Riinan mukaan tällä hetkellä hajusteyliherkkyyteen ei oikeastaan ole apua saatavilla. Antihistamiini on auttanut joitakin yhdistyksen jäseniä.

Nyt lähes kolmen vuoden jälkeen sairastumisesta Riina on löytänyt työpaikan, jossa hän ei ole vielä herkistynyt. Silti hajusteyliherkkyys ei ole kadonnut mihinkään. Riina pystyy olemaan vaikkapa tavaratalossa maksimissaan puoli tuntia. Jos hän altistuu hajusteille tai kemikaaleille, kuten formaldehydi, jota on runsaasti tavaratalojen sisäilmassa oireet kuten päänsärky, limakalvojen kirvely, korvien kipeytyminen ja hengitysvaikeudet saattavat kestää vuorokauden ajan. Joskus sairaus aiheuttaa vakavia neurologisia oireita, kuten vapina ja puhekyvyttömyys.

Lisätietoja yhdistyksestä: www.hajusteyliherkkyys.com

Virpi Kirves