Cache updated at: 02:06:26, 3-09-14

Töitä muiden ehdoilla

11.09.2008 00:00

Töitä muiden ehdoilla

kuski2.jpg

Nosturinkuljettajan työ on yksinäistä hommaa, missä pitää ottaa huomioon kaikki, mitä rakennustyömaalla tapahtuu. Pieni ohjauskoppi ei tee työstä yhtään helpompaa, kertoo nosturinkuljettaja Matti Riistaniemi.
Työturvallisuus ja nosturien kunto joutuivat viime viikolla syyniin Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa.

–Tämä on hermohommaa, pakkotahtista työtä. Nosturinkuljettajan pitää ottaa työssään huomioon kaikki muu, mitä työmaalla tapahtuu, kertoo Rakennusliiton konemiesjaoston puheenjohtaja Olavi Eloranta.

Eloranta itsekin kymmenkuntaa erilaista nosturia ajaneena kuuluu Rakennusliiton ryhmään, joka viime viikon lopulla teki tehotarkastuksia työmaille Kymenlaaksossa. Erityisen huomion alla olivat juuri nosturit ja nostokaluston turvallisuus.

Nosturin keskikorkeus on nelisenkymmentä metriä, mutta komponentteja lisäämällä voi raana nousta satoihin metreihin. Jos työpaikka on korkealla, ei sieltä tulla alas kuin syömään ja kahville, vaikka työpäivä kestäisi 12 tuntia.

–Ruotsissa hissi pitää olla jokaisessa nosturissa, joka on 20 metriä korkeampi. Meillä sentään uudemmissa malleissa on porrasmaiset tikkaat vanhoihin suoriin tikapuihin verrattuna, Eloranta toteaa.

Ongelmia tuottavat myös niin sanotusti Euroopan olosuhteisiin valmistetut nosturit. Viimeiset suomalaiset valmistettiin parikymmentä vuotta sitten. Joka maassa kuitenkin rakennetaan eri tavalla ja Suomen sääolosuhteet poikkeavat Etelä-Euroopan vastaavista.

Rauta on kestävää materiaalia ja vanhimmat käytössä olevat nosturit ovat lähes 40 vuotta vanhoja. Uudistaminen ei ole helppoa, eikä halpaakaan.


Kesällä kuin
kuumassa autossa


nosturi2.jpg

Nosturionnettomuuksia sattuu Suomessa harvoin. Työolosuhteet korkealla eivät kuitenkaan ole kehuttavat. Jännitystä lisää kova tuuli, sillä nosturissa on enemmän purjepinta-alaa kuin Swan-purjeveneessä.

–Siinä pitää tehdä kerralla neljäkin liikettä. Nosturi liikkuu radalla, puomivaunua eli kissaa käytetään ja samalla nostetaan ja käännetään, Eloranta kertoo.

Riski on myös se, että kuljettaja ei näe suoraan nosturin alle, jolloin hän joutuu tekemään töitä pelkästään kuulemiensa ohjeiden perusteella.

Radiopuhelinliikennettä saattavat häiritä esimerkiksi viereisen työmaan komennot, rekkojen radiot tai jopa vauvahälyttimet. Oka Oy:n työmaalla Kuusankosken liikekeskuksella työskentelevä Matti Riistaniemi oli hänkin kuunnellut koko aamun vauvan itkua.

Yhteyksistä on kuitenkin mahdollisuus tehdä suojattuja.

Nosturikopit ovat niin pieniä, ettei tilaa taukojumpalle jää. Osassa ei ole ilmastointia ja ne ovat kesällä kuin kuumia autoja. Talven pakkasissa ikkunat voi kuitenkin joutua pitämään auki, jotta kuski kuulisi käskyt alhaalta työmaalta.

Nosturinkuljettajien keski-ikä nousee Suomessa yli 55 ikävuoden ja monilla heistä on hankalasta työasennosta johtuvia niska- ja selkäsairauksia. Uutena vitsauksena ovat tulleet vanhojen nosturien homeongelmat, jotka tulivat Rakennusliiton tietoon yllättäen urakoitsijoiden havaitsemina.

Vaikka työolosuhteet eivät kuulosta kehuttavila, Olavi Eloranta kertoo kuskeja olevan tällä hetkellä tarpeeksi.Nuoret olisi kuitenkin jo saatava innostumaan alasta.

–Forssassa, missä kuskeja koulutetaan, nosturit ovat suht hyviä. Totuus työolosuhteista paljastuu vasta työmaalla ja moni lopettaa hommat siihen.

–Hyvät puolet ovat huikeat näköalat ja rakennusalalla varsin kilpailukykyinen palkka, Eloranta selostaa.

maisema2.jpg


Kun aikataulu on
tiukka, tarkastus jää


Nosturikuskin koulutus kestää 4-6 kuukautta. Koulutus lähtee siitä, että kuski on tietoinen teräsrakenteista ja turvallisuudesta.

Työmaalla nosturin tarkistaminen on kuskin hommaa. Tarkistuksia kuitenkin laiminlyödään Suomessa Rakennusliiton mukaan jatkuvasti. Varsinkin työmaan johdon kanssa tehtävät viikkotarkastukset ovat harvassa.

–Nykyään tarkastaminen on usein omantunnonkysymys. Työmailla on kireät aikataulut ja tarkastusta ei voi tehdä nopeasti. Pohjoisessa kuljettajat ovat todenneet, että kaamosaikaan tarkastusta ei voi suorittaa. Lisäksi työmailla on nuoria mestareita, joiden koulutukseen tarkastus ei kuulu. He uskovat kuskien hoitavan asian, kertoo Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.

Ongelmana on myös nostoon käytettävien apuvälineiden kunto. Nosturi siirretään nopeasti työmaalta toiselle ja tällä välin kalusto pitäisi tarkastaa. Kun esimerkiksi vaijeri kuljetetaan rullalla, voi päälle jäävä osa näyttää hyväkuntoiselta. Sisemmällä oleva nosto-osa voi kuitenkin olla pahasti ruostunut.

Rakennusliitto jatkaa nosturitarkastuksiaan ensi kesään saakka. Tämän jälkeen tarkoitus olisi tehdä yhteinen ohjeistus kaikille työmaille, jotta työturvallisuus paranisi myös nosturinkuljettajan työssä.

–Talouden taantumassa on se hyvä puoli, että jos rakentamishalukkuus laskee, laitteiston voi laittaa sillä aikaa kuntoon, kun se on käyttämättömänä, toteaa Jääskeläinen.

Muita Rakennusliiton tavoitteita on työterveyskortin yleistyminen työmailla. Rakennustyöläisille on myös jaettu tietoa ravinnon tärkeydestä Hyvät eväät-projektissa.

MARJA VALJUS

 

  • {stars}Puuttuuko E 101?

    Työvoiman liikkumisen myötä myös rakennusala on kohdannut uusia haasteita. Kaikki sujuu hyvin siihen asti, kunnes jotain tapahtuu.
    –Informatiivista osaa pitäisi tehostaa. Monet ulkomaalaiset työntekijät lähtevät soitellen sotaan, vaikka Suomessa ei välttämättä ole edes työnjohtoa, kertoo Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen.
    Vaikka työn taso on hyvä, ei lähtömaassa välttämättä ole esimerkiksi perehdytystä työturvallisuuteen. Periaatteessa ulkomaisilla työntekijöillä pitäisi olla mukanaa E 101-lomake, jolloin viulujen maksaminen onnettomuustapauksissa hoituu työntekijät lähtömaassa.
    –Niitäkin näkee monenlaisia, eivätkä kaikki ole aitoja. Valitettavasti, jos E 101-lomaketta ei ole, esimerkiksi leskeneläke tulee Suomen valtion eli kansan maksettavaksi, kertoo Jääskeläinen.
    Toisaalta moni loukkantuneista ulkomaalaisista ei edes ymmärrä hakea korvauksia Suomesta.
    Onnettomuusriskiä lisäävät myös lähimaista tulevien työntekijöiden värikkäät ammattitaustat ja tiiviit työrupeamat.
    –Moni virolaisista on esimerkiksi maanviljelijä, joka tulee pellolta tänne töihin. He tekevät todella pitkiä päiviä, jopa seitsemän päivää viikossa ja kuukauden putkeen päästäkseen sitten perheensä luokse. Sitähän meidän tilastoistamme ei edes näe, mitä tapahtuu esimerkiksi väsyneenä autonratissa matkalla kotiin, Jääskeläinen miettii.{/stars}

Keskustelua aiheesta

Kommentoi