Jos emme opi yhteistyötä kuihdumme pois

Joensuun uusi kaupunginjohtaja Kari Karjalainen on virallisesti toista päivää virkahuoneessaan. Takana on kaupungin talousseminaari ja luja usko maakuntakeskuksen tulevaisuuteen. - Enhän minä olisi tänne tullut, ellen olisi uskonut Joensuuhun ja Pohjois-Karjalaan, kaupunginjohtaja kiteyttää. Syntyjään Nurmeksen poikia ja ennen Joensuuta parikymmentä vuotta Raisiossa. Viimeisimmät vuodet sielläkin kaupunginjohtajana.

Ja missä karjalaisen Karjalaisen olisi parempi olla kuin Karjalassa. Tuoreena junantuomana hän ei kuitenkaan ryhdy julistamaan mitään erityistä pelastusohjelmaa.
Kuntaliitoksista hän puhuu hivenen peitellyin sanakääntein. Sanoo, että pienessä maakunnassa ensiarvoisen tärkeää on yhteistyö.
-Ilman sitä me kuihdumme pois. Kuntaliitoksissa pitää kuunnella kuntalaisia, muta toki on muunkinlaista yhteistyötä. Seudullista, jossa mielestäni esimerkiksi Joensuun kaupunki ja maakuntaliitto ovat oikealla tiellä.
-Asioiden edistäminen ei onnistu Joensuun riehumisella, vaan avoimella vuoropuhelulla. Ja täällähän on totuttu puhumaan avoimesti, Kari Karjalainen väittää.
Toteaa kuitenkin, että yhteistyön strategiassa ovat vaihtoehtoina joko yhteistyön tiivistäminen tai kuntaliitokset. Viimeksi mainitussa myös valtiolla on sanansa sanottavana.

Hyvin hoidettu

Kaupunginjohtaja Karjalaisen mukaan Joensuussa on hoidettu kaupungin taloutta vaikeista olosuhteista huolimatta hyvin. Lainaa eli velkaa on kohtuullisesti, sitä on otettu maltillisesti. Eikä aukkoja ole tilkitty valtionosuuksilla.
-Työttömyys on toki ollut ongelma vuosikymmeniä. Julkikuvalle ei ole hyväksi, että maakunta johtaa maan tilastoja. Toisaalta me olemme täällä tottuneet korkeisiin työttömyyslukuihin.
-Näen tässä tilanteessa kaksi vaihtoehtoa, mahdollisuutta. Täältä on aina viety työvoimaa rintamaille. Se ei ole hyvä eikä omaehtoinen malli. Toinen tapa on saada tänne uusia työpaikkoja, jossa on jossain määrin onnistuttukin. Meillä on hyvää työvoimaa ja erinomainen ympäristö. Samaan ympyrään mahtuvat hyvät koulutusmahdollisuudet, Karjalainen luettelee.

Kenellä valta ?

Hän myöntää, että oikeastaan aina kunnat ovat narisseet siitä, että huonosti menee. Hyvinäkin aikoina. Silloinkin kun rahaa on tullut ovista ja ikkunoista.
-Toki kunnille on tullut myös uusia tehtäviä. Mutta aina on yleisesti kunnan rahoille riittänyt ottajia. Voi olla väittämäsi mukaista, että lama-aikana virkamiesten valtakin kasvaa, Joensuun kaupunginjohtaja myöntää.
Hän rohkenee lyhyen kokemuksensa perusteella sanoa, että Joensuussa  luottamusmiehet ovat hyvin motivoituneita. Täällä jo kunnallisvaaleista lähtien on ehdolla hyviä ihmisiä. Näin ei ole kaikkialla.
-Vaaramomenttina on jatkossa se, että politiikka ei kiinnosta. Silloin valta valuu virkamiehille. Myös kunnan toimiala on laajentunut. Silloin kuntaa on myös johdettava nykyaikaisella tavalla. Vaikka noilla mainitsemillasi strategioilla ja visioilla, Kari Karjalainen naurahtaa.
-Ei niitä kuitenkaan esitellä luottamusmiesten harhauttamiseksi. Ja hyvässä hallinnoinnissa ne voidaan kyllä kääntää myös ns. kansankielelle.

Kunnallinen/yksityinen

Jo vuosikausia on käyty kinaa siitä, tuleeko kunnan tehtäviä yksityistää, siirtää bisneshaukoille. Kari Karjalaisen mukaan on yksityistetty, mutta nyt on myös purettu yksityistämisiä ja lisätty omaa tuotantoa. Myös Joensuussa.
-Nämä asiat eivät ole toteutuneet eri kunnissa saman kaavan mukaan. Terveydenhuollossa on yksityistetty usein sen vuoksi, että kunnallisiin virkoihin ei ole saatu lääkäreitä. Potilaista on huolehdittava. Nyt lääkäritilanne näyttää taas paremmalta.
-Vanhustenhuollosa on väestön ikärakenteen myötä tulevaisuudessa monta kiveä käännettävänä. Vanhustenhuollon tulee joka tapauksessa olla lakisääteistä ja valvottua.
Palaamme valtion rooliin koko maan elinvoimaisena pitämisessä.
-Nyt vasta tarvitaankin aluepolitiikkaa. Mutta jos Joensuu ja maakunta eivät pysty vetämään yhtä köyttä, se on tuhon alku.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen visio on niukkuudessa paljon kertova. Ehkäpä niin sanotusti realistinen.

Teksti ja kuvat:
Pekka Kivioja