06.09.2010 09:44

Elämänkumppani löytyi Paddingtonin pysäkiltä

pitkosetkassaryt.jpg

Kun Tanja Pitkonen kolmisen vuotta sitten oli palaamassa suomalaisista juhlista Lontoossa yöllä kolmen aikaan, nukahti hän kesken kotimatkan linja-autoon. Hän heräsi vasta päätepysäkillä Paddingtonissa, aivan toisessa päässä Lontoota missä asui.

- Olin aivan eksyksissä. Ainoa ihminen, joka siellä odotti bussia, oli marokkolainen Adil. Kysyin häneltä tietä kotiin. Ja tie kotiin löytyikin, rääkkyläläissyntyinen Tanja naurahtaa.
Siitä alkoi Adil Kassaryn ja Tanja Pitkosen seurustelu, joka parin vuoden kuluttua johti avioliittoon. Hääpäiväksi he suunnittelivat 09.09.09, joka olisi ollut Tanjan syntymäpäivä. Sille päivälle he eivät kuitenkaan saaneet aikaa maistraattiin, joten piti ottaa toinen päivä.
- Jouduimme ottamaan syyskuun yhdennentoista, joka on World Trade Centerin pommitusten vuosipäivä. Sukulaiset vinoilivatkin, että totta kai, kun menet arabin kanssa naimisin, sattui tällainen päivä.

Perhe kasvaa Piccadillyllä

Elämänkumppani löytyi miltei heti, kun Tanja Pitkonen oli muuttanut Lontooseen. Ollessaan vielä Kontiolahdella pankissa töissä ja lopetellessaan liiketalouden opintoja, Tanja totesi, että nyt on hyvä sauma toteuttaa yksi unelma.
- En välttämättä halunnut jäädä loppuelämäkseni pankkityöläiseksi. Koska olin aiemminkin ollut Lontoossa, minulla oli siellä ystäviä, tuttuja, kontakteja. Sain töitä CBS-yhtiöstä (Columbia Broadcasting -mediaryhmä), jossa koulutan uusia työntekijöitä IT-puolen kampanjoihin. Nyt olen kylläkin äitiyslomalla.
Adil Kassary on asunut Englannissa jo kuusitoista vuotta. Hän muutti sinne äitinsä ja siskonsa kanssa Marokosta. Äiti oli saanut töitä Egyptin suurlähetystöstä jo 1980-luvulla, mikä mahdollisti perheen muuttamisen.
- Olen työskennellyt ravintolassa, jossa minulle on avautumassa päällikön paikka. Koska olen asunut näinkin kauan Lontoossa, viihdyn siellä erityisesti.
Kassaryt asuvat aivan Lontoon keskustassa Piccadillyllä. Sen keskemmäksi ei kaupungissa voi päästä. Heillä on vajaan vuoden ikäinen tytär Jasmin. Toinen lapsi syntyy marraskuussa.

Elämäntapojen sovittaminen helppoa

Tanja ja Adil Kassary ovat joutuneet sovittamaan yhteen suomalaisen, marokkolaisen ja englantilaisen elämäntavan. Kummastakaan se ei ole ollut hankalaa, vaan päinvastoin helppoa, suorastaan rikkaus.
- Lontoo on monikulttuurinen paikka, ja siellä asuu monikansallisia perheitä. Koska Lontoossa sulautuvat erialiset kulttuurit eri puolilta maapalloa, sinne pystyy sovittautumaan helposti, Adil mainitsee.
- Suurin ero välillämme uskonto. Minä olen muslimi ja Tanja luterilainen. Rastamme toisiamme, joten luovimme niin, että asiat menevät molempien mielen mukaan. Aina jostakin pitää luopua, Adil jatkaa.
Käytännössä uskontojen erilaisuus ei tuota Kassaryn perheelle ongelmia. Kun he ovat Suomessa ja suomalaiset viettävät joulua, Adil kunnioittaa sitä. Kun taas Adil viettää ramadania, Tanja ei mene Adilin eteen syömään, kun tämä paastoaa.
- Elämme normaalia elämää. Emme ole kiihkouskovaisia. Haluamme kuitenkin kumpikin tuoda omasta uskonnosta jotakin lapsillemme. Lapset voivat olla muslimeja, mutta he eivät kulje huntu päässä eivätkä pidä pitkää partaa, Adil ja Tanja toteavat kuin yhdestä suusta.

Suvut ottaneet hyvin vastaan

Tanja on käynyt Marokossa, jota hän pitää erittäin kuumana maana. Viime vuonna Marrakechiin ja Casablancaan suuntautuneella matkalla lentokentällä oli viisikymmentä astetta lämmintä. Tanja kuvailee tunnetta, että se oli kuin lämpöpuhaltimella olisi päälle puhallettu.
- Marokko on jännä paikka. Katutorit ovat ihania. Kaupoissa ei ole hintoja, joten siellä voi tinkiä. Kun liikuimme Adilin kanssa, hän hoiti ostokset, sillä minulle hinnat olisivat olleet liian korkeat.
Ennen tätä kesää Adil on käynyt Suomessa kahdesti, jouluna, jolloin pakkasta on ollut paljon ja lunta valtavasti. Suomen kesän hän pääsi näkemään, kun pariskunta päätti siunata Lontoossa solmitun avioliiton Tanjan kotipitäjässä Rääkkylässä tämän vuoden heinäkuussa.
- Sukua ja ystäviä tuli ympäri maailmaa. Näissä suomalais-marokkolaisissa häissä ruoat olivat suomalaisia ilman sianlihaa. Hääkakkuna oli tietysti mansikkakakku. Marokkolaisuus näkyi muun muassa kahvileivissä, erilaisista pähkinöistä tehdyissä pikkuherkuissa. Kahvin lisäksi tarjosimme marokkolaista minttuteetä, Tanja selvittää.
Vaikka Tanja ja Adil tulevat eri puolilta maapalloa, eri kulttuureista, kummankin suku on ottanut heidät lämpimästi vastaan. Adil kehuu, miten hänen sukunsa rakastaa Tanjaa.
- Minun vanhempani halusivat toivottaa Adilin tervetulleeksi perheeseen. Kumpikaan heistä ei puhu paljon englantia, mutta isä puhuu niin paljon käsillään, että tulkkia ei juuri tarvita, Tanja Kassary hymyilee leveästi.

Teksti ja kuvat: Tarja Partanen