Suoraa puhetta

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton puheenjohtaja ja lakkokenraaliksikin kutsuttu kova neuvottelija Timo Räty otti osaa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön työmarkkinaseminaariin muiden työntekijäliittojen edustajien ohella. Hänellä on selvät mielipiteet siitä, kuinka nyt pitäisi toimia.

Kansan uutiset kertoivat, kuinka Elinkeinoelämän keskusliitto haluaisi Suomeen Saksan eläkemallin ja miten EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen väläytteli eläkeiän nostoa jopa 70-ikävuoteen.
Timo Räty ei suostu edes harkitsemaan ajatusta 70-vuotiaista fyysistä työtä tekevistä duunareista, kuten nyt vaikkapa kuorma-autokuskeista, mikä kuulostaisikin vaaralliselta tieliikenteelle.
- Eläkeikää ei missään tapauksessa voi nostaa, koko ajatus on ihan pöljä. Nyt pitäisi keskittyä työssä jaksamiseen, jonka kautta ihmiset pysyisivät pitempään työelämässä. Toki vapaaehtoisesti saa tehdä työtä vielä yli 63-vuotiaanakin, mutta ei ketään voi siihen pakottaa, Räty sanoo.
Eläkejärjestelmä pitäisi hänen mukaansa turvata  koulutuksen suuntaamisella oikeille aloille, että osaaminen ja työ kohtaisivat. Hän myös peräänkuuluttaa sitä, että työn tahti olisi mitoitettava kestävällä tavalla. Tällä hän viittaa siihen, ettei yritettäisi säästää lyhyellä jänteellä työntekijöiden kustannuksella. Myös työntekijän ja työnantajan välistä yhteistä suunnittelua ja kommunikointia tarvittaisiin. Tällä hän parantaisi työssä jaksamista, työntekijän terveyttä ja työn mielekkyyttä. Viime kädessä ratkaisu olisi eläkemaksujen korottaminen.
- On käsittämätöntä, miksi ihmisiä koulutetaan suoraan kortistoon. Pitäisi mitoittaa koulutus sen tarpeen mukaan kullekin alalle ja samalla voitaisiin nostaa oppivelvollisuus 18 vuoteen. Tällä estettäisiin tyhjän päälle jäävät väliinputoajat, joilla ei ole pelkän peruskoulun jälkeen valmiuksia työelämään, Räty pohtii.

Yhteinen linja

Rädyn mielestä Lauri Lylyn avaus työntekijäliittojen keskinäisestä yhteistyöstä palkan minimikorotusprosentin saavuttamiseksi on perusteltu Ek:n prosentin palkankorotuskaton jälkeen. Hän ei kuitenkaan haikaile Tupo-aikaa, vaan sen keskittämisperiaatetta, oli sen nimi sitten Tupo tai joku muu.
- Keskittäminen yhteiskunnallisten uudistamishankkeiden toteuttamiseen oiva väline, jota tullaan vielä tulevaisuudessa tarvitsemaan. Kysymys on vain siitä, tarvitaanko painostustoimenpiteitä vaiko ei. Pitäisi saada vaalien jälkeen sellainen hallitus, joka haluaisi saada aikaan keskitettyjä ratkaisuja, Räty aprikoi.
Hän ei kuitenkaan ole sitä mieltä, että Ay-liike olisi jäänyt hallituksen ja Ek:n jalkoihin siinä mielessä, että se on onnistunut alakohtaisissa ratkaisuissa. Hän kuitenkin myöntää, ettei Ay-liikkeellä ole tällä hetkellä aktiivista yhteiskuntaa kehittävää roolia.
- Tämä hallitus ei tee kanssamme yhteistyötä, joten meidän on nostettava aktiivisuutta ja lisättävä painostustoimenpiteitä, Mies julistaa.
Lopuksi hän vielä muistuttaa, että tavoitteena on aina saada tulokset aikaan neuvottelemalla.

Liittoja tarvitaan

Räty näkee liittojen tulevaisuuden hyvänä, eikä nää, että olisi olemassa muita ratkaisuja. Työpaikkakohtainen sopiminen on Rädyn mielestä hyvä asia vain siinä tapauksessa, että sillä tarkoitetaan työehtosopimuksen minipalkan päälle maksettavaa korvausta. Jos se taas tarkoittaa väylää, millä tehdään heikennyksiä valtakunnallisiin sopimuksiin on se hänen mielestään äärimmäisen huono asia.
- Se tarkoittaa palaamista siihen aikaan, että työntekijä joutuisi itse taistelemaan oikeuksistaan työtä hakiessaan ja se on huono juttu, Räty sanoo.
Liittoihin kuuluukin tällä hetkellä Suomessa noin 75 prosenttia työntekijöistä.

Maahanmuutto on väline

Sdp:n kohuakin herättäneissä maahanmuuttajakommenteissa on miehen mielestä järkeä, eikä hän miellä lausuntoja rasistisiksi.
Hänen mukaansa maahanmuuttajien järjestäytymisaste on kutakuinkin suomalaisten tasolla Akt:n piirissä. Eikä hän muutoin ole ulkomaalaisvastainen. Rädyllä on kuitenkin oma teoriansa hallituksen maahanmuuttomyönteisyyteen.
- Maahanmuutto on väline työn hinnan säätelemiseksi. Hallitus pyrkii työnantajien kanssa synnyttämään työttömyyttä, jonka avulla se yrittää estää palkankorotukset ja työehtojen parannukset. Ei Suomessa ole ainakaan vielä ole, yksittäisiä tapauksia lukuun ottamatta, ollut työvoimapulaa, Räty sanoo.

Teksti ja kuva: Olli-Pekka Paajanen