Autokauppa ei lopu koskaan, sanomalehteä ei korvaa mikään

Mitäkö raha minulle merkitsee ? Onhan se välttämätön elämän elementti. Kun laskuja tulee ja hankintoja on suoritettava, niin raha se on edelleen tavalla taikka toisella maksuväline. Raha on väline, ei sillä minulle ole sen kummempaa merkitystä. Näin vaatimattomasti luonnehtii rahan merkitystä Pohjois-Karjalan tunnetuin liikemies Yrjö Laakkonen, 68 v. Kun rahaa on riittävästi se antaa tarkasteluun luonnollisesti oman perspektiivinsä.

Laakkosen liikemiessuvusta on kirjoitettu ja kerrottu vuosikymmeniä. Palstamillejä on kertynyt äärettömyyksiin jatkuva jana. Suurimmalle osalle oman maakunnan ihmisiä tarinat ovat tuttuja. Huikeita elämän epistoloita, ennen kaikkea kovaa työntekoa ja oikeita oivalluksia monialayritykseksi paisuneessa toimintaympäristössä.
Puusta aloitettiin ja sen toiminnan juurilta on ylletty pitkälle. Autokauppa on tänään kaiken ydin, ympärillä on kiinteistöjalostusta ja -omistusta, lehden kustantamista sekä pörssin hyödyntämistä.
Karjalaiset kauppamiehet ovat tehneet rajusti töitä ja menestyneet. Valtaa ja vastuuta on siirtynyt seuraaville sukupolville eli tarina jatkuu.

Näillä mennään

Laakkonen-konsernilla on tänään noin 1000 työntekijää ja kymmeniä autoliikkeitä eri puolilla Suomea. Markkinoiden pääpaino on luonnollisesti Etelä-Suomessa, jossa Laakkonen operoi  nykyään näkyvästi tunnetulla saksalaismerkillä. Alkuvuosien syömähammas, Volkswagen, on kuitenkin kokonaisuudessaan edelleen merkittävässä asemassa.
Yrjö Laakkonen osaa  tarvittaessa olla hyvinkin kansaomainen. Taikka hän on sitten omimmlllaan juuri sitä. Vastaanottaa haastattelijansa farkuissa ja hiukan venähtäneessä puserossa. Pikkutakki toki löytyy tarvittaessa.  Innokkaana koripallomiehenä kysyy heti alkajaisiksi, että mitenkä mielestäsi Kataja tällä kaudella. Joko se mestaruus vihdoin tulee ?
Nopeana analysoijana ja päätöksentekijänä arvioi saman tien Suomen valtion tilaa.
-Näyttää, että selviämme tästä viimeisimmästä lamasta. Paljon on kuitenkin epävarmuutta maailmalla. Etenkin USA:ssa. Suomessa valtion pitäisi entistä enemmän harkita, mitä asioita sen tulee hoitaa. Ei pidä enää rönsyillä, vaan on keskityttävä olennaisiin asioihin. Velanotollakin on rajansa.

Vienti tärkeä

Hän painottaa viennin merkitystä maamme kansantaloudelle. Sitä kautta valtakuntaan virtaa uutta rahaa. Sitten heittäydymme suoraan autokaupan näkymiin.
-Tämä vuosi on edeltäjäänsä parempi. Myydään todennäköisesti kaikkiaan 110 000 uutta autoa, parhaimmillaan niitä meni kuitenkin 130 000. Olemme kuitenkin palaamassa normaalitasolle.
Yrjö Laakkonen painottaa seuraavaksi kotimaakunnan, Pohjois-Karjalan merkitystä koko toiminnalle. Yhdestä ei luovuta, Pohjois-Karjalasta.
-Tällä on synnytty ja kasvettu. Taaksepäin voimme suvun puitteissa katsella aina 1600-luvulle. Täällä on toimittu, kasvatettu toimintoja. Ei ole ajatustakaan, että muuttaisimme pääkonttorin etelään. Ei esimerkiksi Kytäjälle, vaikka se muutoin varsin keskeinen paikka onkin.
Yrjö kertoilee, kuinka Joensuun torilla käydessä tuttavia ja juttukavereita on niin oikealla kuin vasemmallakin. Se on sitä käytännön sosiaalista elämää ja mediaa. Palaa liike-elämään sanomalla, että ei heillä ole täällä mitään kilpailuetua.
-Kisa on autokaupassa kovaa, asiakassuhde on hoidettava hyvin alusta loppuun. Siihen se perustuu.
 
Ei yhteiskunnan tukea

Yrjö Laakkonen kehaisee entisen pääministerin Paavo Lipposen olevan oikealla asialla, kun tämä työstää uusia malleja ja mahdollisuuksia Itä-Suomelle.
-Niitä tarvitaan, sillä ei tämä kokonaisuutena hyvältä vaikuta. Maa- ja metsätalous supistuu. Etenkin ensiksi mainitussa katteet ovat heikkoja. Metsällä menee nyt paremmin. Siihen vaikuttaa myös se, että Venäjältä ei tule ainakaan entisiä määriä puuta. Suomalaisesta puusta tulee euroja, tosin jatkojalostus on  jämähtänyt paikoilleen.
Yhteiskuntapolitiikasta keskusteltaessa Yrjö Laakkonen jatkaa, että he eivät ole liiketoimissaan tarvinneet yritystukia.
-Jos jollakulla on kuitenkin hyvä idea, niin kyllä sitä voidaan tukea maltillisesti ja hallitusti, Laakkonen tarkentaa.
Viime päivinä keskustelussa olleesta Joensuun Tiedepuistosta hän toteaa, että toimintojen keskittäminen on hyvä asia. Puistoa ei tule kuitenkaan kasvattaa liikaa.
-Kyllä se vielä suunnitellun laajennuksen kestää. Mutta sen jälkeen on katsottava, miten tällä IT-alalla yleensäkin menee.

Kiinteistöalalla vedetään henkeä.

Laakkosen suku on myös merkittävä kiinteistöjen omistaja, jalostaja ja rakentaja. Nykytilanteesta Yrjö Laakkonen sanoo, että nyt vedetään henkeä.
-Mutta kyllä me tuon Torikatu 33:n eli Karjalaisen entisen toimitalon tontin rakennamme. Se on kuule niin, että monialayrityksessä on se hyvä puoli, että aina jokin osa vetää paremmin. Onhan niitä ollut vuosikymmenien varrella pettymyksiäkin. Ei kaikki voi aina mennä hyvin.
-Autokauppaa käydään aina, eikä sanomalehteä korvaa mikään,Yrjö paaluttaa paria liiketoimintaansa.
Sanoo, ettei puutu omistajana Karjalaisen sisältöön. Rehellisesti on kirjoitettava ja taustat tarkistettava. Totta kai lehden johdon kanssa keskustellaan kuitenkin asioista hyvässä hengessä.
Suomessa on keskusteltu huonolla menestyksellä kansalaisten eläköitymisiästä. Mitä sanoo Yrjö Laakkonen 68 v ?
-Nykyiselle eläkeiälle ei tule tehdä mitään. Jos joku haluaa jatkaa työuraansa niin siitä vaan. Siinä  voi käyttää porkkanaakin. Mutta kipeät ja sairaat tulee päästää asianmukaisesti eläkkeelle.
-En minäkään enää tee täyttä päivää. Osallistun ja tuen johtajia, mutta suurin hinku kaikkeen vaikuttamiseen on taakse jäänyttä elämäntapaa.

Teksti ja kuvat: Pekka Kivioja