Vanhan piipun pelastajat

Putkituksella vanhalle, rapautuneelle savupiipulle annetaan lisää elinaikaa - tai suorastaan kokonainen uusi elämä.

Omakotitalossa tuntuu olevan yllättävän paljon yhteistä ihmisen kanssa. Siis muutakin kuin se, että talo on yleensä ihmisen tekemä ja usein myös ihmisen asuma.
Kumpikin on uutena eho, mutta annahan ollakaan: jo muutaman vuosikymmenen kuluttua vuotaa räystäs ja vuorilaudoitus on ainakin kivijalan juuresta laho.
Suurin piirtein asukkaansa ohitusleikkauksen tai sepelvaltimotaudin etenemisen tahtiin myös rintamamiestalon putket alkavat paukahdella tai savuhormi menee tukkoon. Onneksi lääketiede hoitaa ihmiset ja saneerausurakoija talon.
Yksi tyypillinen tapaus pääsi kypsään ikään Juuan Vuokossa. Nuohooja oli huomannut vuonna 1958 rakennetun talon savuhormissa tukon. Oikeastaan havainnon - uunin huonon vedon - teki ensin talossa asuva isäntä, minkä jälkeen nuohooja diagnosoi ongelman: yksi savuhormin tiilistä oli lähtenyt kokonaan irti. Vanha savupiippu oli vaarassa murentua tukkoon.

Paloturvallisuus ennen kaikkea

Nurmekselaiset nuohoojamestarit Ari Lasanen ja Hannu Pääkkönen ovat hoitaneet murenevien savuhormien ongelmia jo vuosikymmenten ajan.
Lasanen sanoo, ettei kyseessä ole ainoastaan uunin vetoisuuteen vaikuttava ongelma. Pahimmillaan savuhormin hajoaminen voi johtaa kipinöiden pääsemiseen ullakolle ja kokonaisen talon palamiseen. Ja siitä hommasta ei selvitäkään enää savuhormin uusimisella. Päinvastoin, saadaan rakentaa savuhormin ympärille koko talo.
Esimerkkitapauksena olevassa talossa hormi ei ole päässyt kovin heikkoon kuntoon. Remontissa selvitään yhden savuhormin uusimisella, aina katolta yläkerran huoneen uuniin.
Käytännössä toimenpide etenee siten, että palomuuriin tehdään yläkerrassa työaukko, josta hormiin ujutetaan niin sanottu muurauskartio. Tähän kartioon on sittemmin tarkoitus pujottaa katolta savupiipun kautta haponkestävä putki.
Ja kun putki ja kartio saadaan istutettua toisiinsa, voidaan kartio sementoida laastilla paikalleen ja työaukko takaisin umpeen. Helppoa, teoriassa.
- Pitää tässä käytännössä vähän mittailla, että putken paksuus ja korkeus osuvat oikeaan, Lasanen sanoo.

Öljykattiloissa yleisiä

Savuhormin uusiminen putkittamalla ei ole omakotitalossa mikään viikkokausien saneerauksen kohde. Lasanen ja Pääkkönen selvisivät esimerkkitapauksesta noin parissa tunnissa.
Putkituksia tehdään tosin harvemmin puulämmitteisen talon savuhormiin.
- Pääasiassa näitä tehdään öljykeskuslämmityksiin. Niiden uunien hormit rapautuvat huomattavasti helpommin kuin puulämmitteiset, Lasanen kertoo.
Toinen öljylämmitteisten hormien putkittamista tukeva seikka on, ettei niissä ole peltejä puulämmitteisten savuhormien tapaan. Jokainen pelti kun aiheuttaa katkoksen piipun putkittamisessa.
Lasasen mukaan nykyisissä öljylämmityksissä piipun putkittamisen tarve on entistä suurempi, koska kattiloiden hyötysuhde on niin hyvä, ettei hukkalämpö pääse kuivattamaan piippua.
- Nykytaloissa jopa 2-3 vuotta saattaa riittää siihen, että hormi rapautuu, Lasanen kertoo.
Tunnin teutaroinnin jälkeen Pääkkönen ja Lasanen ovat saaneet esimerkkitapauksessa putket paikalleen ja palomuurin työaukon kiinni. Projekti on siis enää sadehatun asentamista vaille valmis.
- Koko matkalta metalliputkea ei voi savuhormiin laastilla kiinnittää, koska putki tarvitsee oman vapautensa lämpötilan vaihteluihin sopeutuakseen, Lasanen ja Pääkkönen selvittävät ja punovat peltiä piisiin.

Teksti ja kuvat:
Arto Miettinen