Taimia, vesuri ja Antti

Taimesta kasvaa puu, puut muodostavat metsän ja metsän omistaa joku, joka sen aikanaan hakkaa ja myy. Mutta mikään näistä ei tapahdu itsestään. Ainakaan jos halutaan olla tehokkaita.

Taimet on istutettava, taimikot hoidettava, puut kaadettava ja tukit myytävä, usein omistajan toimesta. Moni kuitenkin metsäkeskuksen mukaan laiminlyö omat metsäpalstansa, eikä varsinkaan metsän alkuvaiheessa osaa tai viitsi tehdä taimikon hyväksi tarvittavaa työtä. Tähän saumaan on perustettu taimikoiden varhaishoitokampanja 2010, johon osallistuneet voivat voittaa vesurin ja raivaussahan.

Perinteitä kunnioittaen

Antti ja Mikko Lempinen, isä ja poika, pitävät metsänsä kunnossa ja osallistuvat kilpailuun, koska he tekisivät tarpeelliset työt ilman kisaakin. Heillä onkin perinteitä kunnianhimoiseen metsänhoitotyöhön. Antin isä ja veli olivat aikanaan kovia pitämään huolta puustostaan ja niin on Antin poika Mikkokin, joka opiskelee jo kolmatta vuotta metsätieteellisessä tiedekunnassa Itä-Suomen yliopistossa. Mikko siis pitää perheen metsänhoidollista perinnettä yllä jo kolmannessa polvessa.
Metsää Lempisillä on hieman alle 40 hehtaaria, joka on siirtynyt suvussa lopulta Antille sodan jälkeisen rintamamiestilan, Antin kotitilan, mukana. Antin veli osti tilan isältään, ja Antti puolestaan veljeltään. Nyt miehet hakkaavat metsää joka vuosi ja myyvät sitä hyvään tarkoitukseen.
- Meillä on Stora Enson kanssa sopimus. Puuteollisuutta pitää tukea ja varsinkin paikallista sellaista. Jos uimaharjuun ei riitä puuta kohtuuhintaan, loppuvat sieltä työt, mikä taas tekee hallaa koko alueen taloudelle. Ei meillä tarkoitus ole kermaa päältä kuoria, kun me näitä hommia teemme, Antti Lempinen kertoo.
Kovan ja pitkäjänteisen työn tuloksena, hyvin hoidetusta metsästä saadaan nopeammin ja enemmän puuta kuin hoitamattomasta. Miesten metsä onkin puhtaasti tuottometsää ja asiat on hoidettu saksalaisen insinöörin tarkkuudella. Heillä kun on metsäkeskuksen tekemä metsänhoitosuunnitelma, jossa on suunniteltu hakkuut ja hoitotyöt jo seuraavan kymmenen vuoden ajalle.
- Pyrimme siihen, että metsä tuottaa koko ajan ja kierto on mahdollisimman nopea. Jos metsää ei hoida, niin hakkuu voi viivästyä jopa 40 vuotta.

Pajuja, heinikkoa ja hirviä

Taimikon hoito on siinä määrin raskasta, että aukea johon taimet on istutettu, alkaa nopeasti kasvaa kaikkea hyödytöntä, joka puolestaan hidastaa taimikon kasvua ja voi tappaa sen. Heinikoita, pajukoita, leppiä, vatukoita ja muuta turhaa kasvillisuutta pitääkin raivata aika ajoin pois metsän kasvua häiritsemästä.
Tämän lisäksi harmina ovat eläimet, joille maistuvat luonnollisesti parhaiten kaikki ihmisen hyötykasvit. Hirvet syövät latvukset ja jänikset hoivat kaiken siitä alaspäin.
Luonto kuitenkin myös auttaa ajoittain tuottamiensa ongelmien kanssa.
- Tämä on ollut tällaista kilpajuoksua hirvien kanssa. Nyt on onneksi ollut susi ja karhu tässä lähistöllä, jotka pelottavat hirvet pois. Naapuri oli tuossa ohimennen nähnyt, kuinka susi oli jahdannut hirveä tässä lähellä, Antti Lempinen sanoo.

Hikeä ja polttoainetta

Kun taimet laitetaan hakkuuta seuraavana keväänä maahan, pitää niitä heiniä ja raivata nopeasti alaa valtaavat pajukot pois jatkuvasti.
Tuotto kuitenkin tulee vasta aikojen päästä, vaikka työtä tehdäänkin koko ajan, joka ei välttämättä ole kaikille mieleen.
- Tämä on tälläista pitkäjänteistä hommaa, ei tästä pikavoittoja saa, Antti Lempinen huomauttaa.
Hän on myös sitä mieltä, ettei metsällä tarvitse kalastella tukia, vaan parhaan, tukia paremman, tuoton saa, kun hoitaa metsän kunnolla.
- On niitä joitankin kaupunkilaisia, jotka antavat metsänsä mennä ihan viidakoksi, siihen metsänhoidolliset tuet ovat ihan paikallaan kannustamaan.

Teksti ja kuvat:
Olli-Pekka Paajanen