Vastavoimaa ihmisten unohtamiselle tarvitaan

–En usko sellaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi ympäristön tila kertoo muusta.

Suomalaisten into osallistua kansalaisjärjestöjen toimintaan ei ole hiipumassa siten kuin on pelätty. Kansalaisjärjestöille on myös yhteiskunnassa entistä enemmän tilausta, kun kansa jakautuu kahtia.

Ongelmaksi järjestöille on käymässä kuitenkin se, että yhteiskunnan kehityssuunta ei ole hyvä sen enempää ihmisille kuin järjestöjen toimintaedellytyksillekään, muistuttaa Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton toiminnanjohtaja Riitta Särkelä.

–Kansalaisjärjestöjen tärkeä tehtävä tässä ajassa on minusta pitää yllä oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon arvoja yhteiskunnassa ja toimia vastavoimana ihmisten tarpeiden unohtamiselle, muistuttaa Kotkassa seudun kansalaisjärjestöjen järjestöfoorumissa vieraillut Särkelä.

Järjestöt luovat demokratiaa

Tarve kansalaisjärjestöjen nykyistä suurempaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen etujärjestöinä nousee Särkelän mukaan useasta tekijästä.

Ensiksikin Suomeen on levinnyt jossakin vaiheessa ajattelutapa, että vain yritysten taloudellinen toiminta on tärkeää ja että ongelmat voidaan hoitaa yritysten kautta.

–En usko sellaiseen yhteiskuntaan. Esimerkiksi ympäristön tila kertoo muusta.

–Suomalaisesta yhteiskunnasta on ollut ilmeisesti välillä hukassa se oivallus, että emme selviä muuten kuin osaamalla yhdistää voimamme, Särkelä arvioi.

Kolmannen sektorin tarve kasvaa myös sen vuoksi, että kansa on jakautunut yhä vahvemmin kahtia. Yhä enemmän on näin niitä, jotka tarvitsevat apua ja niitä, joille juuri järjestöt tarjoavat kanavan osallistua ja olla hyödyllinen.

–Myös edustuksellinen demokratia kaipaa tukea, kun äänestysvilkkauskin laimenee. Meillä on oikeastaan aika vähän muita vaikuttamisen ja osallistumisen välineitä kuin järjestöt, Särkelä sanoo.

Palvelut eivät ainoa tehtävä

Puheessa kolmannesta sektorista on korostunut Särkelän mukaan viime aikoina paljon niiden tarjoamat palvelut, missä ei ole ihmeteltävää.

–Jokainen meistä tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa tukea ja palveluita. Järjestöjä ei voi vähätellä enää mitenkään tässä asiassa, Särkelä sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, ettei palvelujen tuottaminen ole läheskään ainoa kansalaisjärjestöjen tehtävä yhteiskunnassa.

–Järjestöjen roolia on vahvistettava yhteiskunnan kehityssuuntaan vaikuttamisessa. Mitä paremmin tämä vaikutus toimii, sitä paremmin suomalainen yhteiskunta toimii. Järjestöt ratkaisevat pitkälti sen, miten ihmisten ääni kuuluu, Särkelä katsoo.

Hän toivookin, että kuntiin ja alueille luodaan kanavia, jotta järjestöjen asiantuntemus tulisi hyödynnetyksi päätöksiä tehtäessä. Nyt esimerkiksi sosiaalitoimen johtajat kunnissa ja yhdistysten edustajat katsovat, että yhdistyksiä kuullaan perin huonosti paikallistasolla.

Järjestöjen roolia heikennetään

Yhteiskunnan huonosta kehityssuunnasta käy Särkelän mukaan esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminnan vaikeutuminen tällä hallituskaudella. Esimerkiksi 200 000 euron katto järjestöille niiden työllistämistukeen rajoittaa tarpeettomasti järjestöjen työllistämistoimia.

–Järjestöt ovat joutuneet ahtaalle. Meillä käydään nyt valtakunnallisesti vääntöä siitä, mikä kolmannen sektorin tominnasta tulkitaan elinkeinotoiminnaksi ja voin sanoa, että olemme kaukana ratkaisusta, Särkelä katsoo.

Hän pelkää, että ihmisten saatavilla oleviin palveluihin syntyy isoja aukkoja, jos Suomessa ei nähdä järjestöjen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle ja eheydelle. Esimerkiksi kuntien ja järjestöjen välillä on niin paljon ja monimuotoisesti kehityshankkeita ja yhteistä toimintaa, että kunnat olisivat pulassa ilman järjestöjä.

–Suomessa on aivan poikkeuksellista järjestöjen rooli myös innovaatioiden kehittäjinä, Särkelä sanoo.

Hänen mukaansa useat syyt vievät siihen, että järjestöjen on lisättävä yhteistyötään kuntien kanssa ja keskenään.

–On aika uudistaa rohkeasti omaa toimintaa ja valita. On myös välttämätöntä rakentaa todellista keskinäistä yhteistyötä, Särkelä sanoo.

Kumppanuudelle talo ja asiamies?

Kotkassa järjestetty järjestöfoorumi saa Sotek-säätiön toimitusjohtaja Raimo Korjuksen mukaan jakoa.

Työn alle viime viikolla kokoontunut foorumi otti myös yhteisen ”kumppanuustalon” ja ”kumppanuusasiamiehen” pestin synnyttämisen Kotkan ja Haminan seudulle.

Sekä Kotkan että Haminan kaupunkien edustajat lupasivat foorumille tukea, vaikkakaan ei vielä rahaa.

REIJO HÄMÄLÄINEN

Lue artikkeli kokonaisuudessaan VIIKKO-ETEENPÄIN paperiversiosta.