Aktiiviset ja vaativat ikäihmiset tulevat

Ikäpolitiikassa on toistaiseksi tyyntä, vaikka Suomi ikääntyy nopeimmin koko EU:ssa. Mutta odottakaapa vaan: turbulenssia ilmassa! Tulossa on yhteiskunnallisesti aktiivinen ikäihmisten sukupolvi, joka ei tyydy askartelemaan pääsiäispupuja.

Tulevat ikäihmiset korostavat henkilökohtaista riippumattomuutta ja osallistumista. He elävät vahvasti tässä ajassa ja ovat usein merkittävissä asemissa taloudessa, hallinnossa, mediassa ja kulttuurissa. He ikääntyvät vaativina ja vauhdikkaina. Työelämän ja vanhuuden väliin jää useimmilla parikymmentä vuotta aktiivista aikaa.

Ikäihmiset liikkuvat yhä enemmän kotimaassa ja ulkomailla. Siirtyminen aurinkorannoille, palaaminen juurille ja muuttaminen kuntakeskuksiin yleistyy.  Ns. kolmannen iän elämäntapaan liitetään kulutuskeskeisyys, kansainvälisyys, kaupunkimainen elämä sekä monenlaiset kulttuuri- ja muut harrastukset.

Eläkeikäiset ihmiset maksavat veroja, käyttävät ja tuottavat palveluja, toimivat vapaaehtoisina ja omaishoitajina sekä ylläpitävät markkinoita ja kulttuuritarjontaa. Markkinat näyttävät hakevan maalinsa väestön todellista ikää alemmalta tasolta. Tähtäyspistettä kannattaa nostaa ylemmäksi, ettei ammuta ohi. Suuret ikäluokat ovat nimittäin suuri kuluttajarypäs, jolla on paljon sitomatonta ostovoimaa.

Julkisella vallalla ja yrityksillä ei tunnu olevan realistista tilannekuvaa väestön ikääntymisen haasteista ja mahdollisuuksista. Tästä kertoi myös Karjalaisen 30.6. referoima tutkimus Vaasan yliopistosta.

Vanhojen ihmisten hoivan ympärillä käydään yksipuolista keskustelua ja katkeraa kamppailua resursseista. Ikääntyneistä kirjoitetaan eläke- ja hoivapommina, taloudellisena taakkana. Heidät nähdään kalliita palveluja tarvitsevina raihnaina olentoina vailla omaa osallisuutta.

Todellisuudessa valtaosalla, kahdella kolmasosalla, ikääntyneistä vanheneminen etenee suotuisasti. Noin kolmasosalla 75-vuotiaista esiintyy päivittäistä avuntarvetta. On ihmeellistä, ettei hyvinvointivaltiossa kyetä näillä tosiasioilla hillitsemään ikääntymisen iloa ja arvokkuutta nakertavia voimia.

Väestön ikääntymisen kokonaisvaltainen huomioiminen vaatii heräämistä yhteiskunnan eri aloilla. Palvelujen kehittämistarve on suuri. Lisäämällä entisenlaisia palveluja ei pitkälle pötkitä. Tarvitaan radikaalisti uudenlaista, vanhenevan väestön tarpeista lähtevää potkua muun muassa ympäristönsuunnitteluun, rakentamiseen, elinkeinotoimintaan ja sosiaali- ja terveysalan työ- ja toimintatapoihin.

Jos ikäihmisten oma osaaminen ja monimuotoinen pääoma osataan hyödyntää, on kunnilla ja valtiolla on hyvät mahdollisuudet toteuttaa niille kuuluva julkisen vallan tehtävä eli vastata hyvinvoinnin rakenteista.

Mikään ei voi kääntää ikääntymisen suuntaa. Pohjois-Karjala on ikääntymisen pilotti. Me voimme näyttää muille esimerkkiä.

Soile Syrjäläinen Lieksa
Arja Jämsén Joensuu