Ei koske meitä

Sosialidemokraatit haluavat synnyttää Helsingin ympärille kuudentoista kunnan metropolialueen. Sillä olisi oma hallinto ja kuntien sille sälyttämät tehtävät.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen perusteli viime viikolla julkistettua ohjelmaa sillä, että pääkaupunkiseutu tarvitsee vahvistusta kilpaillakseen maailman muiden metropolialueiden kanssa ja ollakseen elinvoimainen sarjassaan.

Etelä-Kymenlaakso ei ole metropoli. Voimien kokoamisen tarve ei koske varmaankaan meitä, eihän?

Oulussa ja Lahdessa synnytetään monen kunnan suurkuntia. Kummallakin alueella puhutaan vajaan 200 000 asukkaan suurkunnasta. Ainakin Suur-Lahti alkaa olla sinettiä vaille valmis päätettäväksi.

Päijät-Hämeen suurkaupungin räätäli Osmo Soininvaara on kutsunut Lahden seutua yhdeksi kaupunkiseutujen suurimmista alisuorittajista. Sillä ei ole ollut omaa yliopistoa, eikä sen kehitys ole häikäissyt, vaikka sen sijainti on erinomainen metropolialueen kyljessä hyvien yhteyksien päässä.

Puutteidensa vuoksi olisi Lahden alueen oltava muissa asioissa vetovoimainen ja tehokas. Uuden suurkunnan asia on siis hakea potkua seudun kasvuun ja elinvoimaan, etenee selvitysmiehen pähkäily.

Riitaisan Lahden seudun kunnat ”Ode” on saanut sopimaan sillä, että hän esittää suurkunnalle aluelautakuntia Lahden kehyskuntiin. Näin ei pienten kuntien tarvitsisi olla huolissaan asukkaidensa äänen häipymisestä unholaan.

Etelä-Kymenlaakso ei ole Lahden seutu. Tuskinpa Kotkan ja Haminan seudulla mitään hätää on, vaikka jatkaisimme elämäämme entiseltä pohjalta, kajahtaa puolestaan Etelä-Kymenlaakson kuntapäättäjien julistus muualle Suomeen.

Kiistakumppanit Pori ja Rauma ovat alkaneet keskustella kaksoiskaupungista. Asukkaita siinä olisi 120 000-130 000 riippuen siitä, tulisiko kaupunkiin mukaan pienempiä kuntia.

Pori-Rauman ajatuksen satakuntalaisille tarjoili pureskeltavaksi maaliskuussa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma. Ainakin tutkija Timo Aro tuntuu olevan jo vakuuttunut Pori-Rauman synnyttämisen järkevyydestä. Näin hän kuvailee ja perustelee kirjoituksessaan:

”Molemmat ovat vanhoja, perinteisiä ja idyllisiä kaupunkeja. Historiaa, kulttuuria, kieltä ja identiteettiä ei tarvitse erikseen keksiä toisin kuin jossakin Espoolla tai Valtaalla. Vanhaa, kilpailukykyistä ja rakennemuutokset läpikäynyttä perusteollisuutta. Telakoita. Meriteollisuuden osaamista. Satamat. Kehittyvää energiateollisuutta. Eri koulutusasteiden yhteisiä oppilaitoksia aina toiselta asteelta korkeakouluun”, hakee Aro pohjaa maakunnan uudelle nousulle suurkaupungin varassa.

Kun muualla etsitään yhteistä, luetellaan Kymenlaakson rannikolla kuntia ja kuntalaisia erottavia asioita. Ja kun ne loppuvat, kuvitellaan eroja lisää.

Mikä on muualla Suomessa Paras, on Etelä-Kymenlaaksossa Pahin. Perussuomalaisten valtuutettu saattoikin huokaista tyytyväisenä viikko sitten Haminan valtuustossa, että ympyräkaupungin yltä on poistumassa uhka liittymisestä Kotkaan.

Saatan vain arvailla, mihin persujen päättäjä ilonsa perusti. Arvailua on sekin, kun veikkaan tyytyväisiä löytyneen joka ryhmästä ja sen valtuustosalin edestä.

Siihen hyvät uutiset loppuvatkin. Ne nykyiset kuntarajat eivät puhalla mihinkään Kymenlaakson kuntatalouden ongelmia eivätkä muuta muuksi seudun rakenteellisia heikkouksia.

Kirjoitin itse joskus 1990-luvulla, että Etelä-Kymenlaakson kunnat pitäisi yhdistää. En ole keksinyt tuon jälkeen yhtäkään syytä muuttaa mieltäni asiassa.

Aihepiirillä en kuitenkaan itseäni kiusaa muutamaan viikkoon. Poistumme tavan mukaan kesälomalle lataamaan akkujamme. Toivon mukaan saavumme lomilta uudistuneina. Toivon mukaan ajatuksen kirkkaus valaisisi myös valtuustojen kokoussaleja syksyn hämärän laskeutuessa taas yllemme.

Hyvää kesää!