”Riski kiinni jäämiseen on pieni”

Tilaajavastuulain ja ulkomaisen työvoiman valvonta on Suomessa heikolla tolalla. Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastajien, Oskar Ahon ja Katja-Pia Jenun, mukaan riski väärintekijöiden kiinni jäämiselle on tällä hetkellä pieni.

 

Viime vuoden tilastot ovat surullista luettavaa vuonna 2007 voimaan tulleen tilaajavastuulain näkökulmasta. Koko Suomen valvonnasta vastaavan Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan tuolloin 60 prosentissa tarkastetuista kohteista oli huomauttamisen varaa.

Kun vilungin harrastaminen on yleistä ja tarkastajia on koko maata varten vain 13 kappaletta, lienee selvää, että lain valvonta on melko huteralla pohjalla.

–Riski väärintekijöiden kiinni jäämiselle on tällä hetkellä pieni, sanoo tilaajavastuulain noudattamista valvova tarkastaja Oskar Aho Etelä-Suomen aluehallintovirastosta Helsingistä.

Samaa sanoo myös ulkomaalaisen työvoiman työnteko-oikeuden ja työsuhteen ehtojen tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen AVI:sta.

–Riski kiinni jäämiseen on pieni.

Ulkomaalaista työvoimaa valvoo koko maassa yhdeksän tarkastajaa. Jenun työskentelyalueena on Etelä-Suomen AVI:n alue eli Uusimaa, Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Kanta-Häme ja Päijät-Häme. Kymenlaaksossa tarkastuksia tekee kuitenkin pääasiassa Lappeenrannassa oleva tarkastaja.

Pienet rangastukset

Viime vuoden tilastojen mukaan suurimmat ongelmat tilaajavastuulain noudattamisessa koskivat työehtosopimusselvitystä ja kaupparekisteriotetta. Huolestuttavaa on myös se, että rikkeiden määrä on noussut vuodesta 2008 noin kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Ulkomaalaisen työvoiman käytön ongelmat vaihtelevat paljon aloittain, mutta Jenun mukaan suurimmat ongelmat liittyvät työsuhteen ehtoihin eli työaikoihin ja palkkaukseen.

–Etniset ravintolat ja pienet siivousliikkeet ovat ongelmapesiä. Näissä tapauksissa työnantajayritys on suomalainen. Metalli- ja rakennusalalla ongelmia esiintyy ulkomaisten yritysten palveluksessa olevien lähetettyjen työntekijöiden kohdalla, kertoo Jenu.

Oskar Ahon mukaan tilaajavastuulain laiminlyönnistä voidaan rapsauttaa yritykselle 1500 – 15000 euron maksu. Maksu on sopimus-, ei yrityskohtainen, joten samalle yritykselle voi tulla useampi maksu.

–Asteikon alkupään maksut eivät ole tehokas pelote. Toisaalta asteikon loppupäänkään maksut eivät suuren tilaajayrityksen kukkarossa tunnu, valittaa Aho.

Hänen mukaansa valvontaa rakennusalalla pitäisi kehittää esimerkiksi sähköisen tunnistekortin muodossa.

–Siinä olisi yrityksen ja työntekijän tiedot. Lisäksi tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus pitäisi kattaa koko alihankintaketjun.

Ulkomaalaistarkastajana Jenu ei voi määrätä itse mitään rangaistuksia.

–Jos havaitsen luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttöä tai työsyrjintää, velvollisuuteni on tehdä poliisille ilmoitus esitutkintaa varten. Poliisi tutkii asian ja tuomioistuin määrää mahdollisen rangaistuksen.

Rangaistukset näistä rikoksista ovat kuitenkin pieniä ja oikeusprosessi kestää pitkään.

–Nykyiset rangaistukset eivät siis ole kovinkaan tehokas pelote, toteaa Jenu.

VELI-PEKKA KELLONIEMI

Lue artikkeli kokonaisuudessaan VIIKKO-ETEENPÄIN paperiversiosta.