Työttömien terveyspalvelut auttoivat monia työllistymään

Satsaaminen työttömille tarkoitettuihin ilmaisiin terveydenhoitajan ja fysioterapeutin palveluihin tuo nopeasti siihen uhratut rahat takaisin. Noilla palveluilla saadaan työttömiä työnhakijoita kuntoutettua takaisin työelämään. Yhtä lailla niillä nostetaan työttömien elämänlaatua ja elämän hallintaa lyhyelläkin ajalla.

Kotkan-Haminan seudun työvoiman palvelukeskus Väylän vuonna 2007 aloittama hanke työttömien terveyspalveluista otettiin alusta alkaen hyvin vastaan.

–Minulla on ollut noin 600 asiakasta tänä aikana. Palvelujemme käyttö on ollut luonnollisesti vapaaehtoista, mutta vain harvat ovat jättäneet käyttämättä mahdollisuuden saada tätä palvelua, kertoo terveydenhoitaja Kaisi Alastalo.

Puolipäivätoimisesti hankkeessa mukana ollut fysioterapeutti on ehtinyt ottaa Alastalon asiakkaista noin puolet tutkittavakseen ja kuntoutusryhmiin. Kuvaavaa työttömien innokkuudelle on ollut, että vain muutaman kerran ovat asiakkaat jääneet tulematta paikalle sovittuna aikana ja tällöinkin siihen on ollut pätevä syy.

Ilmaisuus ja kätevyys valttina

Kuluvan vuoden lopulla päättyvän työttömien terveyspalvelujen hankkeen vahvuutena on ollut palvelun ilmaisuus ja kätevyys, päättelevät hanketta opinnäytetyönään tutkineet terveydenhoidon jatko-opiskelijat Nina Ropponen ja Nina Saarelainen.

–Tärkeää on ollut ensiksikin se, että palvelu on ilmaista. Poikkeuksena muualla Suomessa toteutettuihin vastaaviin hankkeisiin Kotkassa on saatu myös fysioterapeutin palveluja, joka on ollut hyvin kysyttyä, Nina Ropponen kertoo.

Nina Saarelaisen mukaan tärkeää on ollut jo se, että työtön huomaa jonkun välittävän hänen hyvinvoinnistaan.

–Se motivoi ja antaa uskoa. Kun fyysinen kunto kohenee ja siihen alkaa kiinnittää huomiota, nousee myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, Saarelainen sanoo.

Nuoret naiset muistuttavat, että yksikin kalenteriin kirjattava meno viikolle, oli se sitten vaikka kuntoutusryhmä, auttaa työtöntä elämän hallinnassa. On jokin syy nousta ylös. On jotakin, jota odottaa.

Alakuloisuus väheni nopeasti

Ninat Ropponen ja Saarelainen tutkivat terveydenhoitajan ja fysioterapeutin palveluja käyttäneitä työttömiä viime syksynä ja viime talvena. Ensin tutkittavia oli 31, joista he valitsivat 13 kevättalven haastatteluun.

–Tutkittavat olivat hyvin halukkaita, jopa innostuneita kertomaan kokemuksistaan, Nina Saarelainen sanoo.

Vaikka ajanjakso oli lyhyt, olivat haastatellut vakuuttuneita fyysisen suoriutumiskykynsä paranemisesta ja kipujen vähenemisestä. Myös alakuloisuus ja hermostuneisuus vähenivät ja onnellisuuden ja tyyneyden tunteet lisääntyivät liikunnan ja kuntouttamisen myötä.

–Moni alkoi liikkua enemmän ja kiinnittää huomiota elämäntapoihinsa, Ropponen sanoo.

Tutkimuksen aikana tutkittavista työllistyi neljä henkeä. Muillakin valmiudet työelämään kohenivat ja asema työmarkkinoilla nousi.

Vaikka tutkimuksessa oli mukana verrattain pieni otos työttömistä, on Kotkan kaupungin työllisyysyksikössä työskentelevä Nina Ropponen valmis tekemään yleistyksiä valmistuneen opinnäytetyön pohjalta.

–Käytimme RAND-36 -elämänlaatumittaria, jolla selvitetään laajasti tutkituissa tapahtuneita muutoksia. Kun myös kohtaan työssäni jatkuvasti työttömien terveyspalveluja käyttäneitä työttömiä, uskallan vakuuttaa, että tulokset tästä toiminansta ovat hyviä ja tukevat tuloksiamme, Nina Ropponen sanoo.

Niin Alastalon kuin tutkijoidenkin toive on, että työttömien terveyspalvelut kytkeyttäisiin hankkeen loputtua osaksi kaupungin terveyspalveluja ja tälle osoitettaisiin rahaa.

Työttömien terveyspalvelut olivat esillä viime parjantaina, kun vajaa sata tukityöllistettyä eri työpisteistä ohjaajineen vietti urheillen ja kisaillen virkistäytymispäivää Karhulan Keskuskentällä. Teemapäivälläkin työllisyysyksikkö halusi muistuttaa liikunnan merkityksestä fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille.

REIJO HÄMÄLÄINEN