Väkivallan uhrit jäivät väliinputoajiksi työelämässä

Työnantajien vaatimuksesta kunta-alan työehtosopimuksesta poistettiin rikoksen aiheuttamaa henkilövahinkoa koskeva kohta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että väkivaltarikoksen uhriksi joutuneen työntekijän palkanmaksu katkeaa kuin leikaten välittömästi väkivallanteon tapahduttua. Uuden käytännön mukaisia ratkaisuja on jo tehty esimerkiksi Vantaalla.
Työnantajien logiikan mukaan työnantajan ei kuulu maksaa rikoksesta aiheutuvia kustannuksia, jotka kuuluvat rikoksentekijän vastuulle, niin kuin tietysti kuuluvatkin. Tähän asti työnantaja ja Kela ovat perineet korvaukset väkivallantekijältä. Uuden käytännön mukaan rikoksen uhrin itsensä pitäisi muiden kärsimystensä lisäksi huolehtia itse siitä, että saa asianmukaiset korvaukset ja turvaa toimeentulonsa. Nämä prosessit kestävät kokemusten mukaan kuukausia.
Asioita mutkistaa vielä enemmän, jos kyse on perheväkivallasta, jonka uhrit eivät usein halua edes lähteä hakemaan korvauksia tai tekemään rikosilmoitusta.
Kunta-alan ratkaisu pahoinpitelyn uhriksi joutuneen palkanmaksun lopettamisesta on inhimillisesti katsoen kohtuuton. Yksityisellä sektorilla noudatettava periaate, joka ei erottele sairausloman syitä, on kestävällä pohjalla. Suomessa työnantajan asemaa työntekijän sairastuttua on turvattu Kelan sairauspäivärahoilla. Työnantaja saa osan sairauslomalla olleelle työntekijälle maksamistaan palkoista takaisin. Järjestelmää rahoitetaan työntekijöiden sairausvakuutusmaksuilla. Systeemi on sinällään hyvä. Voidaan tietysti erikseen keskustella siitä, onko päivärahakorvaus työnantajien kannalta katsottuna riittävä, vai pitäisikö Kelalta takaisin saatavien päivärahojen osuutta kasvattaa tai karenssiaikoja muutella.
Kunta-alan työehtosopimuksen teksti pitää tältä osin ottaa liittojen välillä nyt uudelleen harkittavaksi. Epäkohdat pitää korjata mahdollisimman pian, eikä jäädä odottamaan nykyisen sopimuksen umpeutumista.
<!--[if !supportEmptyParas]--> <!--[endif]-->