Kriisirahasto tarvitaan

Kreikka maksaa nykyisellään vähintään kolme prosenttiyksikköä korkeampia korkoja kuin mittapuuna käytetty Saksa. On jopa väläytelty, etteivät kansainväliset luottolaitokset uskaltaisi enää luotottaa Kreikkaa. Toistaiseksi ne ovat uskaltaneet, mutta hinta on ollut kova.

Pääministeri Papandreou huomautti kansainvälisten uutistoimistojen mukaan myös, että Kreikan pitäisi pystyä lainaamaan rahaa normaaleilla koroilla, jotta se pystyisi kaventamaan julkisen talouden vajetta suunnitelmien mukaisesti.

Tiistaina kokoontuneessa EU:n valtiovarainministeriön kokouksessa väläyteltiin jälleen, että kansainvälinen valuuttarahasto IMF ottaisi Kreikan huomaansa.

Papandreoun mukaan Kreikka kuitenkin haluaisi selvitä velkaongelmistaan ilman IMF:n apua. Kannan ymmärtää, sillä Kreikka on tiukalla talouskuurilla, jonka tavoitteena on supistaa tänä vuonna julkisen talouden vaje 12,7 prosentista 8,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Hallitus tervehdyttää taloutta myös alentamalla julkisen sektorin palkkoja ja korottamalla veroja.

IMF:n mukaantuloa on myös vastustettu. Katsotaan, että EU:n ja varsinkin euromaiden, jollainen Kreikkakin on, pitää selvittää sotkunsa itse. IMF:n väliintulo veisi Kreikan nykyistä vieläkin rajummalle kuurille ja sitä jo nyt poliittisiin vaikeuksiin joutunut sosialistien Papandreou ei suurin surminkaan halua.

Lisäksi, kuten Maailmanpankin johtokunnan entinen jäsen Pekka Korpinen maanantaina Uutispäivä Demarissa huomautti, IMF hoitaa vain likvideettiongelmia. Itse asian, väärien talousrakenteiden ja -menetelmien, korjaaminen jäisi tekemättä.

Olisikin syytä ottaa vakavasti Saksan ehdotus erityisen euroalueen kriisirahaston perustamisesta. Myös Korpinen kannatti ajatusta perustellusti. Kreikkaa rahasto ei ehkä ehdi auttaa, mutta käsiin on tulossa ehkä muita ongelmia.

Kun on olemassa kriisin laajentumisen mahdollisuus, on syytä luoda maailman suurimmalle talousalueelle ikiomat kriisinhallintajärjestelmänsä.

Lehtikuva