Edustajamme 18.3.2010

Karvisen karu viesti

  kansanedustaja

  Johannes Koskinen
 

Stora-Enson toimitusjohtaja Jouko Karvinen lateli tiistaina synkkää viestiä Suomen metsäteollisuuden heikosta jamasta. Investointeja ei tehdä, uudet alasajot uhkaavat Voikkaan, Kemijärven, Summan, Kaskisten, Heinolan ja muiden tuotanto- ja työpaikkamenetysten jatkoksi. Tervakoskella maan vanhimman paperitehtaan yt-neuvottelut päättyivät lähes 60 työntekijän ja toimihenkilön työsuhteen loppumiseen.

Karvinen ei kironnut palkkatasoa vaan kolmea kohtalonkysymystä. Vanhasen hallitus kaavailee energiaveroihin korotuksia, jotka heikentäisivät metsäteollisuuden kilpailukykyä sadoilla miljoonilla euroilla. Puun hinta on turhan korkealla ja puun saatavuus kangertelee arvaamattomalla tavalla Suomen pirstoutuneen metsänomistuksen takia. Kohtuuhintaisen perusvoiman saanti raskaalle teollisuudellemme edellyttää pikaista ratkaisua ydinvoiman lisärakentamisesta.

Lista vastaa suunnilleen sitä metsäteollisuutemme pelastusohjelmaa, minkä sosialidemokraatit toivat julki alkuvuodesta. Herätyshuudon pitäisi jo lopultakin tehota.

Ongelmissa on osaksi kysymys hallituksen taitamattomuudesta ja saamattomuudesta, osaksi pitempiaikaisesta kriisiytymisestä. Hetken hurmassa Katainen poistatti summittaisesti Kelalta yli miljardin työnantajamaksutulot. Nyt aiotaan kuluttajien ja teollisuuden energiaveroja kiristämällä koota vastaavat tulot - ja pieleen menee. Kolmea ydinvoimahakemusta Mauri Pekkarinen näyttää pyörittelevän kuin jonglööritemppuna keskustan puheenjohtajakamppailun piristykseksi.

Metsäteollisuudella on avainrooli myös uusiutuvan energian osuuden säilyttäjänä ja kasvattajana. Jotta laitokset pyörivät ja samalla käyttävät ylijäävää raaka-ainetta lämmön ja sähkön tuotantoon, pitää isojen myllyjen pyörittämiseen olla saatavilla varmuudella kohtuuhintaista perusvoimaa - meidän oloissamme kotimaista ydinvoimaa. Metsän energiakäyttö ja hiili- ja tuontisähkön korvaaminen ydinvoimalla kietoutuvat siis toisiinsa.

Puukaupan vakauttamiseksi tarvitaan suunnitelmallisempaa metsänhoitoa, yhteiskunnan tukitoimien sitomista ajallaan tehtäviin hakkuisiin ja siten varmempaan puun saatavuuteen. Pienehköjen metsälöiden omistajille pitää metsänhoito ja puukauppa tehdä helpommaksi esimerkiksi uudentyyppisillä yhteismetsillä tai tasaisen tuoton turvaavilla pitkäaikaisilla alueellisilla sopimuksilla.

Metsäteollisuuden vahvistaminen Suomessa on mahdollista ympäristöarvoja loukkaamatta. Meidän pitää vallata takaisin menetettyjä asemia etenkin huonekalu- ja puutuoteteollisuudessa. Siihen tarvitaan osaamista ja osaamisen arvostamista. Henkilöstön kohtelussa Karvisella ja muilla metsäpatruunoilla riittää kohennettavaa.