VALIKKO

Antti Palola: Hallitus politisoi työelämäasiat pysyvästi – “kylmää ja ideologista politiikkaa”

Kuva: Nora Vilva

─ Miten hallituksen koulutusleikkauspäätöksillä Suomi voi säilyä osaavana kansana, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kysyy.

Suomen on pärjättävä maailmassa, jossa digitalisaatio kiihtyy, ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää teknologisia harppauksia, tekoäly valtaa alaa ja uusi turvallisuuspoliittinen tilanne vaatii monipuolisia toimia.

– Suomen hallituksen vastaus näihin haasteisiin on leikata koulutuksesta. Jatkuvaan oppimiseen kohdistuvat leikkaukset tällä hallituskaudella nousevat hallitusohjelman perusteella yli 300 miljoonaan euroon, Antti Palola hämmästelee.

Tänään Helsingissä STTK:n edustajistossa puhuneen Palolan mielestä hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

─ Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi lakkautetaan. Vapaan sivistystyön rahoitusta leikataan ja opiskelijamaksuja korotetaan vastaavasti, mikä tarkoittaa, että jos haluat opiskella, maksat lisää. Avoimen korkeakouluopiskelun opiskelijamaksuja korotetaan ja korkeakoulujen valtionrahoitusta leikataan, hän listasi.

Lisäksi kevään kehysriihessä päätettiin vielä esimerkiksi leikata ammatillisesta koulutuksesta. Jo aiemmin päätettiin opiskelijoiden opintotuen indeksin jäädyttämisestä ja nyt myös maksutonta
oppimateriaalia aiotaan rajoittaa. Lisäksi opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisälle.

– Jo ennestään eri maiden välistä vertailua tekevä Pisa-tutkimus osoittaa suomalaisen osaamistason olevan laskussa. Kun osaamisesta leikataan, leikataan samalla tulevaisuudesta.

Hallituksen leikkauslista on ”vaikuttava”, mutta erittäin ikävällä tavalla.

NYKYINEN hallitus on STTK:n puheenjohtajan mielestä tehnyt kovaa, kylmää ja ideologista politiikkaa. Työlainsäädännön valmistelussa ei ole noudatettu kolmikantaisen lainsäädäntövalmistelun vakiintuneita toimintatapoja ja valmistelussa on ollut mukana poikkeuksellisen vahva poliittinen ohjaus.

─ Säästötalkoiden punainen lanka on ollut se, että otetaan heikoimmassa asemassa olevilta, eikä häiritä hyvätuloisten, hyväosaisten ja varakkaiden rauhaa, Palola kiteyttää.

Hän arvelee, että viime syksyn ja tämän kevään jäljiltä työelämäasiat ovat pysyvästi politisoituneet.

– Se on tämän hallituksen virhe eikä siitä seuraa työmarkkinoille mitään hyvää sen paremmin lyhyellä kuin pidemmällä tähtäimelläkään. Riitely jatkuu edessä olevissa työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa, Antti Palola ennustaa.

AVAINSANAT

SAK ja STTK: Konkareiden työllistämistä puiva raportti jätti toivomisen varaa – ”Velvoittavuus puuttuu”

Tuoreessa raportissa todetaan, että työpaikoilla pitäisi keskustella esimerkiksi työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää.

Selvityshenkilö Jari Lindström nostaa yli 55-vuotiaiden työllistymiseen tärkeitä ja hyviä näkökulmia tänään julkaistussa raportissaan, mutta esitykset jäävät SAK:n ja STTK:n asiantuntijoiden mielestä valitettavan yleiselle tasolle.

Työministeri Arto Satosen (kok.) ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) alulle panema selvityshanke on kaksiosainen. Nyt julkaistiin ensimmäisen osan raportti, jossa selvityshenkilö Lindström pui, miten yli 55-vuotiaiden – raportin otsikon mukaisesti konkareiden – työllistymistä voitaisiin edistää ja työuria jatkaa työvoimapolitiikan keinoilla.

Sosiaalipolitiikan asiantuntija Tuuli Glantz SAK:sta ja juristi Samppa Koskela STTK:sta näkevät selvityshankkeen positiivisena. Kummassakin keskusjärjestössä tunnistetaan yli 55-vuotiaiden työllistymisen pulmat. Esimerkiksi SAK:n syksyllä julkaisemassa työttömyysbarometrissa ikääntyneiden työttömien työllistymisen keskeisiksi esteiksi listattiin ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.

Molemmat arvioivat, että Lindström on tunnistanut konkareiden työllistymisen keskeiset haasteet oikein ja antanut niihin myös mielenkiintoisia ratkaisuehdotuksia. Raportti jätti molempien mielestä kuitenkin myös toivomisen varaa.

– Me SAK:ssa odotimme, että raportissa olisi ollut jotain varsinaista työvoimapolitiikkaan liittyvää, mutta kauhean paljon perinteiseen työvoimapolitiikkaan siinä ei mennä, Glantz sanoo.

Kumpikin näkee puutteena sen, että esitykset jäävät varsin yleiselle tasolle. Raportissa annetaan ennemmin suosituksia tai ohjeita työpaikoille, eikä esimerkiksi lainsäädäntöön esitetä muutoksia. Velvoittavuus puuttuu, Koskela kiteyttää.

– Sitä tarvitaan, jotta työpaikoilla tosiasiallisesti saadaan asioita eteenpäin – että esimerkiksi velvoitetaan työnantaja toteuttamaan työn muokkausta vaikkapa silloin, kun työntekijä sitä työkykynsä vuoksi tarvitsee tai haluaa, hän sanoo.

Glantz toivoo, että raportti herättää keskustelua ja kannustaa lisäselvityksiin. Hän kuvailee, että monet raportin esityksistä ovat sen verran ympäripyöreitä, ettei niitä voi suoraan ottaa käyttöön kaikkialla.

– Sitä odotan, että näitä jalostetaan pidemmälle, hän sanoo.

Hän kertoo myös, että SAK on jo ennen Lindströmin selvityksen alkamista käynnistänyt oman samaan teemaan pureutuvan hankkeensa, jossa luvassa on myös lainsäädäntöehdotuksia.

Työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan.

RAPORTISSA selvityshenkilö Jari Lindström käsittelee neljää asiakokonaisuutta. Niistä kaikkein olennaisimmiksi Samppa Koskela ja Tuuli Glantz nostavat ensinnä työn joustoihin ja toiseksi osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat.

Lindströmin mukaan työpaikoilla pitäisi keskustella työn tekemisen tapoihin tai työaikoihin liittyvistä joustoista, kun työntekijä lähestyy eläkeikää. Raportin julkistustilaisuudessa hän nosti esimerkiksi mahdollisuuden, että kun yötyö ei enää luonnistu, voisi työvuorot järjestää toisin. Lindström mainitsee myös osa-aikatyön.

– SAK:n jäsenkentästäkin on noussut esiin, että jäsenistöllä on mahdollisesti halukkuutta lyhentää työaikaa ikääntyessä. Meidän kokemuksemme ovat kuitenkin sen suuntaisia, että vaikka kiinnostusta osa-aikatyöhön tai työajan lyhentämiseen olisi, työkulttuuri on vielä monilla työpaikoilla sellainen, että tehdään joko kokoaikatyötä tai ei olla töissä ollenkaan, Tuuli Glantz kertoo.

Työajan lyhentämisestä mieleen nousevat väistämättä myös toimeentulon kysymykset, hän sanoo. Luodaanko sitä varten jokin tukijärjestelmä, jotta mahdollinen palkan aleneminen kompensoituu? Hän nostaa esiin osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen, mutta sen kohderyhmä on hieman iäkkäämpää kuin juuri yli 55-ikävuoden ehtineet.

MOLEMMAT huomauttavat, että sekä työssä jaksamisen että jatkuvan oppimisen edistämisessä hallitus on jo mennyt toimineen mönkään. Aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa heitettiin roskakoriin, vaikka kumpikin on SAK:n ja STTK:n mielestä tarpeen.

– Lindström on esittänyt osaamissetelimallia ja työurasuunnittelua. Molemmat ovat ajatuksena ihan hyviä, mutta jatkuvan oppimisen edistämiseen pitäisi tehdä merkittävästi lisätoimia niin, että työntekijöillä olisi väline ja todellinen mahdollisuus osaamistansa päivittää ja kehittää. Sellaista välinettä ei nyt ole, kun aikuiskoulutustuki poistui, Koskela sanoo.

Vuorotteluvapaan on puolestaan katsottu parantavan vuorottelijoiden hyvinvointia ja työssä jaksamista, Koskela muistuttaa. Vastaavasti moni nuori on päässyt vuorottelijan sijaisena kiinni työelämään.

Koskela olisi odottanut raportilta hieman enemmän ikääntyvien työttömien tukemiseen liittyviä esityksiä.

– Ikäsyrjinnän ja monien muiden asioiden vuoksi moni on vaarassa, että työttömyys pitkittyy. Myös tässä työkyky ja osaaminen ovat tärkeitä näkökulmia – että ei tueta pelkästään työntekijöitä silloin, kun he ovat työssä, vaan tuetaan myös työttömiä. STTK katsoo, että työttömien palvelutarpeen tunnistus on tärkeää ja myös moniammatillinen, oikea-aikainen ohjaus oikeaan palveluun. Palvelut pitää räätälöidä tarpeen mukaisesti, hän sanoo.

Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja hiljaista tietoa.

OSAAMISEEN ja jatkuvaan oppimiseen liittyvät esitykset raportissa saavat myös kiitosta Samppa Koskelalta ja Tuuli Glantzilta. Kummatkin pitävät hyvänä esimerkiksi Lindströmin ehdottamaa mentori-kisällimallia, jossa iäkkäämpi työntekijä voi opastaa nuorempaansa.

– Ikääntyneillä työntekijöillä on paljon osaamista ja sellaista hiljaista tietoa siitä, miten asiat kannattaa ja pitää tehdä. Mentori-kisällimalli on hyödyllinen tapa pitää ikääntyneet työntekijät, joiden fyysinen työkyky on ehkä heikentynyt, töissä ja opettamassa nuorempia työntekijöitä, Glantz kuvailee.

Glantz pitää kannatettavana Lindströmin raportin julkistustilaisuudessa esittämää ajatusta siitä, että jo nelikymppisenä käytäisiin ikään kuin ”työuratsekissä”.

– Ideana se on erittäin hyvä, että käydään läpi työntekijän toiveita ja katsotaan hänen työkykyhaasteitaan, osaamista ja sen sellaista. Että ihminen alkaisi miettiä pitkäjänteisemmin omaa työuraansa ajoissa, eikä vasta sitten, kun on sitä kremppaa tai osaamisen haastetta, hän sanoo.

Glantz tulkitsee, että tällaista suunnittelua voisi Lindströmin mukaan käydä jollei kehityskeskustelun yhteydessä niin ainakin kehityskeskustelun tyylisesti. Työurasuunnittelun lisäksi Lindström tosiaan nostaakin esiin myös kehityskeskustelut, joissa kehittämis-, osaamis- ja koulutustarpeita puitaisiin.

– Kysyimme SAK:laisilta luottamusmiehiltä, miten kehityskeskustelut ovat toimineet. Valtaosalla työpaikoista niitä käydään, mutta niissä on hyvin paljon alakohtaista vaihtelua. Joillain aloilla keskustelut voivat olla hyviäkin ja johtaa toimenpiteisiin, mutta isossa osassa ne on koettu turhina, jopa ajanhukkana, Glantz kertoo.

Glantzin mukaan kehityskeskusteluissa ongelmana usein on se, että vaikka keskustelussa havaittaisiin tarvetta vaikkapa työn tekemisen tavan ja työajan joustoille tai osaamisen päivittämiselle, ei keskustelua käyvällä esihenkilöllä välttämättä ole valtaa tehdä tarvittavia muutoksia.

LINDSTRÖMIN selvityshanke jatkuu kevääseen 2025 saakka. Keväällä hän luovuttaa selvityshankkeen toisen osan, jossa on pyydetty esitystä Suomeen soveltuvasta kokeilusta, joka tukee alimman eläkeiän saavuttaneiden tai sitä lähestyvien työntekijöiden työurien jatkumista.

Selvityshankkeen loppuraportti julkaistaan helmikuun lopussa.

AVAINSANAT

Sosiaalialan yritykset ovat ahdingossa – Talentia varoittaa: asiakkaat jäämässä ilman tukea

Monilla hyvinvointialueilla on syksyn aikana käyty järeitä yhteistoimintaneuvotteluja riittämättömän rahoituksen vuoksi.

Tilanne on heijastunut myös sosiaalihuollon yrityksiin merkittävänä palveluiden kysynnän laskuna, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia huomauttaa.

Muutosneuvotteluja on käyty useissa hoivapalveluyhtiöissä, joiden seurauksena on henkilöstövähennyksiä, ja moni harkitsee niitä. Lisäksi osa hyvinvointialueista on ilmoittanut, että ne eivät toistaiseksi hanki lainkaan sosiaalihuollon ostopalveluita yksityisiltä tuottajilta.

Talentia pitää tilannetta huolestuttavana.

– On vaikea uskoa, että ihmisten tarve sosiaalihuollon palveluille olisi hyvinvointialueilla vähentynyt näin radikaalisti. Todellisuudessa alueet säästävät ja siirtävät palveluja omaksi tuotannokseen, mutta sen seurauksena ihmiset jäävät ilman tarvittavaa apua, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio arvioi tiedotteessa.

TALENTIA painottaa, että panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin voidaan välttää kustannusten kasvua ja raskaampien palveluiden tarvetta.

– On huolestuttavaa, että sosiaalihuollon yritysten tarjoama merkittävä tuki on vaarassa kadota ylimitoitettujen säästötoimien seurauksena. Se, että hyvinvointialueet ovat karsimassa palveluista, on suoraan pois yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista.

Talentia katsoo, että hyvinvointialueet tarvitsevat myös yksityisiä palveluntuottajia vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin. Palveluntuottajilla on usein sellaista osaamista, jota ei helposti korvata.

“Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli.”

– Hyvinvointialueiden niukat resurssit tuskin riittävät vastaamaan asiakkaiden moninaisiin tilanteisiin. Jos säästöjen takia lopetetaan ostopalveluiden hankinta yksityisiltä, asiakkaiden hyvinvointi väistämättä heikkenee. Tämä ei ole luonnollisesti kenenkään etu ja rapauttaa osaltaan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Karsio sanoo.

Ostopalveluita tarjoavilla yrityksillä on merkittävä rooli sosiaalihuollon palvelukokonaisuudessa, Talentia muistuttaa, kun ne tarjoavat muun muassa ikäihmisten hoivaan, lastensuojeluun ja perhetyöhön liittyviä palveluita.

AVAINSANAT

Tuppurainen: ”Ikääntyvien työllistymisen edistäminen ei ratkea pelkillä asenteiden muutoksilla”

Tytti Tuppurainen SDP:n puoluejohdon ja eduskuntaryhmän työvaliokunnan kesäkokouksessa Helsingissä 29. elokuuta.

Selvityshenkilö Jari Lindströmin raportti keinoista yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamiseksi sisälsi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä askeleita oikeaan suuntaan, muttei ollut vielä ratkaisu ongelmaan.

– Ikääntyvien työllistymisen edistäminen ei ratkea pelkillä asenteiden muutoksilla. Tarvitsemme myös konkreettisia toimia, sillä Suomi tarvitsee kaikki työkykyiset ja -haluiset mukaan työelämään, Tuppurainen sanoo tiedotteessa.

Vaikka yli 55-vuotiaiden työllisyys on Suomessa parantunut, on Tuppuraisen mukaan vielä paljon tehtävää jäljellä.

– Ruotsissa työllisyysaste on selvästi korkeampi, erityisesti ikääntyneiden keskuudessa. Meillä on tässä paljon kirittävää.

Tuppurainen huomauttaa, että hallituksen on nyt etsittävä vaikuttavat ratkaisut yhteistyössä työntekijöiden ja työnantajien kanssa – toisin kuin se on tähän mennessä työmarkkina-asioissa toiminut.

Työnantajille tulisi SDP:n mukaan asettaa velvoite mukauttaa työtä ikääntyneille sopivaksi, jotta työurat voisivat jatkua nykyistä pidempään. Tuppuraisen mukaan lisäksi tarvitaan taloudellisia kannustimia – kuten työtulovähennyksen laajentamista verotuksessa – jotta ikääntyneillä olisi taloudellisia syitä jatkaa työelämässä.

Ikääntyvien työllistyminen vaatii toimivia myös työllisyyspalveluita, Tuppurainen painottaa. Julkiset työvoimapalvelut siirtyvät ensi vuonna kuntien vastuulle.

– Kuntiin tarvitaan erityisosaamista, jotta myös kokeneet työnhakijat ohjataan oikeisiin palveluihin ja työpaikkoihin.

KRITIIKKIÄ Tuppurainen antaa Orpon hallitukselle päätöksistä, jotka vaikeuttavat uranvaihtoa ja uuden työn hankkimista.

– Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen vaikeuttaa uuden ammatin hankkimista, ja työmatkakustannusten korottaminen heikentävät työvoiman liikkuvuutta. Tämä hallitus on perinyt ennätystyöllisyyden, jonka se on monin eri toimin romuttanut. Tuloksena on Euroopan heikoin työllisyyskehitys, hän summaa.

– Yhteiskunnan pitäisi ennemmin kannustaa kouluttautumiseen kuin asettaa siihen esteitä. Jos tahtoa on, kaikille voidaan löytää paikka, jossa heidän taitonsa ja kykynsä pääsevät käyttöön.

AVAINSANAT

Ongelmat toimeentulossa piinaavat palvelualalla – turvallisuudesta huolehtivilla tukalin tilanne

Min suhdannebarometri: Toimeentulo-ongelmat ja heikko ostovoima piinaavat palvelualojen työntekijöitä ja yrityksiä

Palvelualan työntekijöiden toimeentulo on heikentynyt kasvaneiden elinkustannusten sekä osa-aikaista työtä tukeneiden etuuksien leikkausten myötä.

Tämä käy ilmi Palvelualojen ammattiliitto PAMin tuoreesta suhdannebarometristä. Heikko ostovoima vaivaa myös palvelualojen yritysten kysyntää, vaikka positiivisiakin merkkejä on jo ilmassa.

Barometrin vastaajista 38 prosenttia kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna. Vielä edellisessä kyselyssä kolme kuukautta aikaisemmin vastaava osuus oli 31,9 prosenttia.

PAMin suurista toimialoista vaikein tilanne on turvallisuusalalla, jolla työskentelevistä vastaajista peräti puolet kertoo taloudellisen tilanteensa heikentyneen. Osuus alan vastaajista on suurin alkuvuoden 2023 jälkeen.

Hallituksen leikkaustoimet ovat osuneet samoihin työntekijöihin.

Kiinteistöpalvelualalla työskentelevistä vastaajista 46 prosenttia kertoo taloushuolien lisääntyneen. Osuus on suurin sitten alkuvuoden 2020, jolloin koronaepidemian alku aiheutti suurta epävarmuutta ja lomautuksia palvelualoilla.

– Vaikka elinkustannusten kasvu on hidastunut, eivät palvelualojen työntekijöiden ansiot ole kasvaneet riittävästi ottamaan kiinni viime vuosina hurjasti noussutta hintatasoa, PAMin pääekonomisti Olli Toivanen toteaa tiedotteessa.

Samalla lukuiset hallituksen leikkaustoimet ovat osuneet samoihin, tyypillisesti osa-aikaisiin työntekijöihin, jotka ovat saaneet esimerkiksi soviteltua työttömyyspäivärahaa tai asumistukea, koska työstä saadut ansiot eivät ole riittäneet elämiseen, hän muistuttaa.

KAUPAN alalla työskentelevistä vastaajista 26,8 prosenttia kertoo työnantajansa myynnin kasvaneen vuoden takaiseen verrattuna. Vielä edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 31,6 prosenttia ja vuodentakaisessa kyselyssä peräti 40 prosenttia.

Toivasen mukaan valtiontalouden leikkausten ja palkkamaltin heikentämä ostovoima näkyy nyt suoraan kauppojen ja palvelujen kysynnässä.

– Aivan kuten hallitusta varoitettiin, huonosti kohdistetut sekä ajoitetut leikkaukset pitkittävät nyt tarpeettomasti taantumaa.

Myynnin kehityksen ohella heikko kysyntä näkyy vastaajien työnantajina toimivien yritysten taloudellisessa tilanteessa. Matkailu- ja ravintola-alalla työnantajan taloustilanteen kertoo parantuneen kolmen kuukauden takaiseen verrattuna enää 15,3 prosenttia suhdannebarometrin vastaajista, kun edellisessä kyselyssä vastaava osuus oli 23,4 prosenttia.

TALOUDEN kääntymistä taantumasta jälleen kasvuun on saatu odotella, mutta Toivasen mukaan positiivisiakin merkkejä on ilmassa kotimaisessa kulutuksessa.

– Juuri käynnistynyt työmarkkinaneuvotteluiden kierros määrittää tietysti ostovoiman kehitystä tulevina vuosina merkittävällä tavalla. Samalla nopeasti tippuva korkotaso tarjoaa etenkin asuntovelkaisille kuluttajille joka tapauksessa lisää liikkumavaraa.

PAMin kysely toteutettiin 1.−13. lokakuuta. Siihen vastasi 1 089 PAMin jäsentä.

AVAINSANAT

Talentia: Hallitus pyyhkii pöytää sosiaalityöntekijöillä

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia syyttää hallitusta, että se on tietoisesti päättänyt syventää sosiaalialan ahdinkoa entisestään.

Talentia moittii poliitikkoja siitä, että he kiirehtivät tuomaan esiin järkytyksensä, kun lastensuojelussa tapahtuu tragedia, mutta lastensuojelun kriisin annetaan silti jatkua.

Hallitus suunnittelee, että ensi vuoden alusta sosiaalityöntekijän laillistamattomana sijaisena voisi toimia aiempaa kirjavammalla koulutustaustalla. Hallitus pyrkii näin helpottamaan erityisesti lastensuojelun rekrytointiongelmia. Jatkossa esimerkiksi hallintotieteen opiskelija voisi Talentian mukaan sijaistaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää.

Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio muistuttaa ammattijärjestön painottaneen kerta toisensa jälkeen, että muutos vain pahentaa tilannetta.

– Asiakasturvallisuus vaarantuu ja pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytoiminen vaikeutuu, Karsio sanoo tiedotteessa.

Hän muistuttaa, että lähes kolmetuhatta allekirjoitti Talentian vetoomuksen, jossa vaadittiin tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen pitämistä ennallaan.

– Hallitus kuitenkin pyyhkii pöytää sosiaalityöntekijöillä, Karsio kiteyttää.

Talentia muistuttaa, että kelpoisuusehtojen muutokselle on laskettu kahden miljoonan euron vuosittainen säästö eli myös lastensuojelua tehtäisiin pienemmällä budjetilla. Ammattijärjestö pelkää, että uudet lastensuojelutragediat ovat vain ajan kysymys.

Talentia huomauttaa tarjonneensa useita ratkaisuja laillistettujen sosiaalityöntekijöiden rekrytoimiseksi, mutta niihin ei ole haluttu tarttua.

– Vetoamme vielä hallitukseen, että se peruisi sosiaalityöntekijöiden kelpoisuuksien alasajon, Karsio sanoo.

AVAINSANAT