VALIKKO

Antti Lindtman tylyistä luvuista: “Työllisyys vajoaa, Suomi on ajettu leikkauskierteeseen”

Työllisyys laski maaliskuussa vuodentakaisesta, kertoi Tilastokeskus aiemmin tänään. Keskiviikkona julkaistun työvoimatutkimuksen tietojen mukaan työllisiä 15-74-vuotiaita oli maaliskuussa 52 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan vuosi sitten.

SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman kommentoi tilannetta viestipalvelu X:ssä.

– Hallituksen talouspolitiikan pohja on pettänyt. Työllisyys vajoaa, Suomi on ajettu leikkauskierteeseen.

Lindtman kirjoittaa, että hallitus lupasi 100 000 työpaikkaa, mutta nyt ollaan miinuksella 50 000.

– Matkaa tavoitteeseen: 150 000.

Aihetta kommentoi myös SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm omassa päivityksessään.

-Nips naps, kun hallituksen sakset käy ja leikkuri laulaa. Hallitus sai perinnöksi ennätystyöllisyyden ja sekin on nyt sulanut. Selvää on, ettei hallituksen toimet pure. Aikaan on saatu vain ennätyksellinen työmarkkinakaaos ja yhä sukeltava työttömyys.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli maaliskuussa 60 000 enemmän vuoden takaiseen nähden. Tilastokeskuksen mukaan sekä miesten että naisten työttömyys kasvoi maaliskuussa viime vuodesta.

Tarkalleen ottaen hallitusohjelmassa sanotaan, että “Hallitus toteuttaa uudistuksia työllisyyden nostamiseksi vähintään 100 000 työllisellä” ja että niillä tavoitellaan julkisen talouden vahvistumista yli 2 miljardilla eurolla.

AVAINSANAT

Kansanedustaja patistaa hallitusta edistämään sosiaalisen median EU-sääntelyä – rikollisuus kasvussa

Saku Nikkanen (sd.).

Kansanedustaja Saku Nikkanen (sd.) perää Petteri Orpon (kok.) hallitukselta aloitteellisuutta sosiaalisen median EU-tasoisen sääntelyn aikaansaamiseksi. Nikkanen toteaa väärinkäytösten kuten identiteettivarkauksien, rikollisuuden ja valeuutisten levittämisen lisääntyneen sosiaalisessa mediassa.

Nikkanen muistuttaa, että kokonais- ja kyberturvallisuuden johtamisrakenne on luvattu uudistaa hallituskauden aikana.

– Sosiaalisen median palvelujen tarjoajille tulisi asettaa suurempi vastuu heidän alustoillaan tapahtuvien väärinkäytösten estämiseksi. Yritykset ovat isoja kansainvälisiä toimijoita ja tähän tarvittaisiin laajempaa EU-tason säätelyä, jolla velvoitettaisiin yrityksiä toimivaan vastuullisemmin, Nikkanen sanoo tiedotteessaan.

TILIN ja profiilin luominen eri sosiaalisen median palveluissa on tehty hyvin helpoksi eikä tunnistautumista juuri tarvita. Näin myös alaikäisten on hyvin helppoa perustaa tilejä ja vanhempien on vaikea tätä täysin valvoa. Nikkasen mukaan nuoret kokevat hyvin laajasti, että koulukiusaaminen on lisääntynyt sosiaalisen median myötä ja valeprofiilit ovat yksi keino toteuttaa tätä kiusaamista. Tämä on tuttua myös aikuisten kesken käytävissä sosiaalisen median keskusteluissa. Vain omalla nimellä ja identiteetillä toimiminen voisi Nikkasen mukaan olla yksi keino ehkäistä yllä mainittuja lieveilmiöitä.

– Vahva tunnistautuminen profiilin luomisen yhteydessä ja rajaaminen vain yhteen profiiliin voisi olla tehokas keino kitkeä näitä yllä mainittuja lieveilmiöitä. Myös ikärajojen asettaminen palveluiden käyttöön auttaisi poistamaan pahoinvointia, jota sosiaalinen media lasten ja nuorten keskuudessa on lisännyt.

AVAINSANAT

Upin johtajakandidaattien nimet selviävät iltapäivällä

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola kertoi tulevaisuuden suunnitelmistaan tiedotustilaisuudessa Helsingissä 18. huhtikuuta.

Tänään selviää, ketkä ovat hakeneet Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtoon. Hakuaika Upin johtoon päättyy iltapäivällä vartin yli neljä.

Johtajaa haetaan tulevalle viisivuotiskaudelle. Upin nykyinen johtaja on Mika Aaltola. Hän on toiminut johdossa yhden kauden, kun enimmäisaika on kaksi kautta.

Aaltola tavoittelee paikkaa Euroopan parlamentissa kokoomuksen ehdokkaana. Aaltola oli ehdolla myös presidentinvaaleissa, silloin valitsijayhdistyksen kautta.

AVAINSANAT

Kokoomus syyttää SDP:tä himoverottamisesta – Perholehto: “Rahoitussektorin keinotteluun on kyettävä puuttumaan”

Pinja Perholehto (sd.).

SDP:n kansanedustaja ja eurovaaliehdokas Pinja Perholehto kummastelee kokoomusedustajien viikonlopun puheita.

Muun muassa kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkinen tyrmäsi SDP:n EU-vaaliohjelmassaan esittämän Euroopan unionin verotusoikeuden. Heikkisen mukaan EU-verot kasvattaisivat ennestään suomalaisten ylisuurta verotaakkaa.

– Toivon, että SDP:ssä ymmärrettäisiin, että kaikkia eteen tulevia ongelmia ei tule ratkaista himoverottamalla ihmisiä ja yrityksiä enemmän, Heikkinen tiedotti sunnuntaina.

Perholehto syyttää tiedotteessaan kokoomusta vääristelystä.

– Ollaanko kokoomuksessa jo niin hermostuneita, että heidän pitää turvautua asioiden vääristelyyn, Perholehto kysyy.

EU:n verotusoikeuden selvittämisestä keskusteltaessa on Perholehdon mukaan hyvä muistaa, että tullimaksut kerätään jo nyt EU:n budjettiin.-

– Kyseessä ei siis missään muotoa ole täysin uusi asia Euroopan unionissa.

LISÄKSI Euroopan parlamentilla ja neuvostolla on jo yhteinen sopimus rahoitusmarkkinaveron selvittämisestä. Tämän myös Suomi on hyväksynyt.

Perholehto pitää tärkeänä, että myös rahoitussektori kantaa oman kortensa kekoon ja siksi on viisasta selvittää, voisiko rahoitusmarkkinavero olla oikea keino puuttua keinotteluun.

– Rahoitussektorin keinotteluun on kyettävä puuttumaan ja siksi rahoitusmarkkinaveron mahdollisuus on syytä selvittää.

TUKI Ukrainalle taistelussa Venäjää vastaan vaatii tulevina vuosina merkittäviä taloudellisia panostuksia EU:lta. Samoin kuin maan jälleenrakentaminen sodan päätyttyä.

– Meidän on seistävä järkähtämättä Ukrainan tukena ja kyettävä varmistamaan taloudellinen tuki maalle. Näihin talkoisiin tarvitsemme kaikki sektorit mukaan, Perholehto toteaa tiedotteessaan.

SDP esittää EU-vaaliohjelmassaan EU:n omien varojen keräämisen kartoittamista ja nostaa esimerkiksi erilaisia haittaveroja, päästökauppamaksuja tai rahoitusmarkkinoiden verottamista.

AVAINSANAT

Orpo matkustaa Kööpenhaminaan – tapaa Mette Fredriksenin

Mette Fredriksen ja Orpo Vestmannaeyjar 26. kesäkuuta 2023.

Pääministeri Petteri Orpo matkustaa tänään Tanskan pääkaupunkiin Kööpenhaminaan. Orpo tapaa Kööpenhaminassa tanskalaiskollegansa Mette Frederiksenin.

Kahdenvälisen tapaamisen jälkeen Orpo ja Frederiksen avaavat kello 13 Suomen suurlähetystön, joka on ollut remontissa.

Suomen suurlähetystö sijaitsee Kööpenhaminassa aivan Kastelletin linnoitusalueen välittömässä läheisyydessä.

AVAINSANAT

Ase on vasemmistolle samaa kuin suurpeto monille persuille – pelon, inhon ja hävittämishalun kohde

Kansanedustaja Timo Vornasen (ps) katuammuskelu näytti taas, miten paljon aseet herättävät poliitikoissa tunnereaktioita. Niitä pelätään vaistomaisesti kuin käärmeitä – tai politiikassa kuin suurpetoja.

Suomalaisessa politiikassa on pari asiaa, joissa kahden eri laidan päättäjät käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla, tunteidensa vieminä.

Perussuomalaisille näitä ovat suhtautuminen suurpetoihin, vasemmistolle ja vihreille asenne luvallisiin ampuma-aseisiin.

Molemmat kokevat nämä uhkana turvallisuudelleen, ja haluavat määritellä itse mikä on niiden oikea määrä “sivistyneessä” yhteiskunnassa.

Molemmat myös katsovat vain tarjoavansa järkiratkaisun ongelmiin, kun vaativat “liikojen” susien tai karhujen vähentämistä, tai vastaavasti “liikojen” ampuma-aseiden keräämistä pois kansalaisilta.

Tällä ajattelutavalla kymmenen aseen romuttaminen tai yhden suden kannanhoidollinen tappaminen parantaa aina turvallisuutta automaattisesti jonkun prosenttiluvun verran.

Ihan sama, vaikka ne kymmenen asetta eivät olisi sekopääihmisen hallussa, tai susi ihmisten takapihalla – ne olisivat VOINEET olla, joten niiden vähentäminen tekee yhteiskunnasta turvallisemman, piste.

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

Kumpikin ryhmä myös suuttuu herkästi, jos heille sanoo reaktioidensa perustuvan enemmän ennakkoluuloihin kuin faktoihin. Minulla on oikeus vaatia turvallista tilaa!

Harva malttaa analysoida, miksi aseiden tai suurpetojen olemassaolo tekee juuri minulle niin vahvan turvattomuuden tunteen.

MONI vasemmistoaktiivi korosti somessa tämänkin viikon Vornas-keskustelussa inhoavansa ja kammoavansa aseita. Heidän mielestään ei ole normaalia, että ihmiset omistavat välineitä, joilla voi vahingoittaa toisia. Eikä urheilun tai metsästyksen harrastaminen ole aseiden aiheuttamien riskien arvoista.

Pelkkä aseen näkeminen aiheuttaa monelle pelkoa – ikään kuin elottomassa esineessä asuisi joku pahuus. Siksi esine pitää kieltää.

Jotkut sallisivat joidenkin aseiden olemassaolon, isoisän metsästyshaulikon tai Kaisa Mäkäräisen ampumahiihtopienoiskiväärin käytön.

Mutta nämäkin pitää mieluiten säilyttää jossain varastobunkkerissa, mistä ne eivät pääse hyppäämään varoittamatta ihmisten kimppuun.

Kuulostaako tutulta: puhutaan jostain julmasta ja arvaamattomasta, joka voi tehdä meille kauheuksia, ellei sitä poisteta tai siirretä aidattuun reservaattiin?

SAMALLA TAVALLA monet Vornasen puoluetoverit tai suurpetovihaajat tuntuvan uskovan, että lähimetsän susi voi silkkaa petomaisuuttaan siepata hiekkalaatikolta lapsen tai karhu tappaa harvennushakkuuta tekevän metsurin.

Heidän mielestään ei ole normaalia, että suurpedot tulevat yhä enemmän asutuksen keskelle, ja jotkut vielä harrastavat näiden uhkien suojelua.

Sudet ja karhut kyllä periaatteessa hyväksytään, kunhan ne pysyvät poissa silmistä, mieluiten aidattuina jonnekin ikimetsiin missä niitä saa käydä ampumassa syksyisin seinätrofeiksi.

Sen sijaan kotona oleva metsästysase tai tarkkuuspistooli on monelle heistä neutraali työkalu.

Näinhän vihreät ja vasemmistolaiset suhtautuvat suurpetoihin: luontoon kuuluvina neutraaleina asioina, jotka eivät sellaisenaan ole hyviä tai pahoja.

Molemmat ryhmät uskovatkin puolustavansa jotain identiteettiinsä kuuluvan normaaliuden käsitettä ja naureskelevat toisille näiden “turhista” peloista.

ONKO ASEIDEN pelkäämiseen sitten syytä? Maailmalla ainakin on.

Esimerkiksi polarisoituneessa Yhdysvalloissa ihmisiä ammutaan käsittämättömän paljon. Mitään USA:n kulttuuri-ilmiötä ei silti voi sellaisenaan rinnastaa Suomeen: ei opiaattiriippuvuuksia, luokkaeroja, köyhyyttä, Trump-salaliittouskovaisten eikä väkivaltarikollisuuden määrää.

Siksi amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla. Jo Kanadassa ampumaurheilu- ja metsästystavat ovat lähempänä suomalaista, ja rikosluvut huomattavasti naapuriaan alempia.

Amerikkalaisen aseväkivallan tutkimukset ja johtopäätökset pätevät Yhdysvalloissa, eivät juuri missään muualla.

Suomessa todennäköisyys tulla aseella uhatuksi, saati ammutuksi on onneksi edelleen harvinaisempaa kuin vaikka Ruotsissa. Siellä ammuttiin viime vuonna kuoliaaksi 55 ihmistä.

Suomessa tehtiin vuonna 2022 tilastojen mukaan 85 henkirikosta, joista kymmenen ampuma-aseilla. Vuosittain esimerkiksi ruokaan tukehtuu meillä huomattavasti enemmän, yli 50 ihmistä.

MTV Uutiset kertoi taannoin, että vuonna 2022 Suomessa tehtiin 740 itsemurhaa, joista 107 ampumalla. Määrä on laskenut vuosikymmenen ajan tasaisesti.
(Ruotsissa itsemurhia oli samaan aikaan 1200, joista kymmenesosa ampumalla.)

ASETURVATTOMUUTTA perustellaan usein sillä, että Suomessa on muihin Euroopan maihin verrattuna varsin paljon aseita kansalaisia kohti.

Onkin totta, että metsästysaseita meillä on runsaasti. Tämä selittyy metsästyksen yleisyydellä tavallisen kansan parissa. Britanniassa ja Keski-Euroopassa metsästäminen on sidottu maan- ja metsänkäyttöoikeuksiin, mikä vaatii vaurautta.

Pohjoismaissa jokamiesoikeuksien peruina (* yleisimmin metsästävät maaseudun asukkaat ja palkansaajat. Herrasväki, kansanedustajat ja yritysjohtajat ovat tässä joukossa pieni vähemmistö, mutta ainahan eliittiä kannattaa paheksua.

Suurin perspektiivivirhe aseiden lukumäärävertailuissa juontuu kuitenkin aselainsäädännön eroista.

Jos Keski-Euroopassa vapaasti myytävät kaasusumuttimet laskettaisiin luvanvaraisiksi aseiksi kuten meillä, useimmat EU-maat hyppäisivät tilastoissa absoluuttiselta ja suhteelliselta asemäärältään Suomen ohi.

ENTÄS PETOJEN pelko, perustuuko sekin samanlaiseen harhaan? Tavallaan.

Karhut ovat toki surmanneet tällä vuosikymmenellä Yhdysvalloissa parikymmentä ihmistä. Euroopassa pelkästään Romaniassa karhujen kynsissä on vuosien 2016-2021 välillä kuollut 14 ja loukkaantunut yli 150 ihmistä.

Muista pedoista puhumattakaan. Esimerkiksi myrkkykäärmeiden puremiin voi kuolla WHO:n arvion mukaan 130 000 ihmistä vuodessa.

Sudet tappavat meillä ja muualla Euroopassa lähinnä kotieläimiä.

Muutenkin Suomessa villieläimet käyvät ihmisten kimppuun aniharvoin.

Silti todennäköisyyksistä huolimatta suurpetojen tai käärmeiden pelkääjiä on meillä vähintään yhtä paljon kuin aseidenkin pelkääjiä.

TIETÄMÄTTÖMYYS ei selitäkään edellä kuvattuja asenteita.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Varsinkin jos hän katsoo toimivansa oman yhteisönsä parhaaksi, suojelevansa muita siltä mitä on keksinyt itse pelätä.

Jos jollain on fobiaa käärmeisiin, hämähäkkeihin, viruksiin, susiin tai tuliaseisiin, hän ei mahda näiden herättämille tunnereaktioille mitään.

Siksi varsinkin politiikassa tarvitsemme nyt rohkeampia päättäjiä, jotka voittavat pelkonsa, eivätkä lähde keulimaan julkisuudessa heti kun vastapuolen edustaja tekee tai sanoo jotain typerää.

Kansanedustaja Vornanen ei kuulunut eduskunnan eräkerhoon, mutta hänen törttöilynsä jälkeen moni halusi silti kieltää metsästäviltä kansanedustajilta heidän vuosikausia käyttämänsä eräkerhon asesäilytystilat.

Se on ymmärrettävää, koska tällaista ehdottamalla tuntee tehneensä edes jotain katuturvallisuuden parantamiseksi. Pienellä harkinnalla olisi ehkä huomannut, että kielto ei olisi vaikuttanut Vornasen ääliömäiseen käytökseen mitenkään.

SILTI JUURI NYT tarvitsemme myös ampumaharrastajilta vastaantulohaluja ja toisten pelkojen huomioimista – vaikka ne pelot tuntuisivatkin heistä turhilta.

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia?

Eduskunnan jokaisen metsästäjän pitää kysyä itseltään, onko aseiden tilapäinen säilyttäminen työpaikalla sellainen henkilöstöetu, josta ei voi luopua?

Eikö kansanedustajan kulukorvauksilla saa ostettua pääkaupunkiasuntoonsa aseturvakaappia, joka varmasti täyttää nykyiset säilytysmääräykset?

Eikä ole keneltäkään pois, että nykyisen tilkkutäkkimäisen aselainsäädäntömme puutteet käydään vielä kertaalleen läpi, ja korjataan aserekisteristä menneisyyden outoudet kuten ikuiset suojeluaseluvat. Sekä lasketaan Suomen aseiden todellinen määrä vähentämällä luvuista päällekkäisten rinnakkais- ja aseenosalupien tuomat kirjanpitovirheet.

Päivi Räsäsen (kd) ehdotus metsästyksen promillerajaksi on myös varteenotettava ajatus perinteiden nykyaikaistamiseksi.

Aseluvan omistajien ikäkausitarkastuksillekin olisi tarvetta, sillä vaaditaanhan sellaisia ajokortinkin haltijoille.

Joka tapauksessa: jos nyt päättäjämme käyttäytyisivät tämän Vornas-rikostapauksen jälkiselvittelyissä aikuismaisesti, ilman pelkoja, uhriutumista tai vastaavasti ilman poliittisten irtopisteiden keruuta, se voi luoda edellytyksiä myös monille tuleville muiden aiheiden ongelmanratkaisuille.

 

Kirjoittaja on Demokraatin vastaava päätoimittaja, joka harrastaa metsästystä sekä SRA-ammuntaa eikä silti vihaa bongaamiaan suurpetoja.

 

*) Juttua muokattu klo 13:57. Jokamiehenoikeus, nyk. jokaisenoikeus ei ole samaa kuin metsästysoikeus. Mutta Pohjoismaissa on sen peruina yksityisillä ihmisillä paljon vapauksia liikkua valtionkin mailla ja metsissä, ja ostaa niistä väliaikaisia metsästysoikeuksia.

AVAINSANAT