VALIKKO

Ahtisaaren hautamuistomerkkikilpailuun jätettiin yhteensä 172 teosehdotusta – tulokset saadaan kuukauden kuluttua

Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkkikilpailuun jätettiin yhteensä 172 teosehdotusta, ilmoitti valtioneuvoston kanslia. Kilpailuaika päättyi maanantaina.

Seuraavaksi palkintolautakunta perehtyy teosehdotuksiin ja arvioi ne. Kilpailun tulokset julkistetaan 13. toukokuuta.

Suunnittelukilpailu toteutetaan anonyymisti. Kilpailuehdotuksessa ei saa olla tekijän nimeä eikä muutakaan merkintää, josta tekijän henkilöllisyys olisi pääteltävissä.

Presidentti Ahtisaaren hautamuistomerkki on tarkoitus toteuttaa suunnittelukilpailun voittaneen teosehdotuksen pohjalta. Muistomerkki on määrä paljastaa Martin päivänä 10.11., vuosi presidentin valtiollisten hautajaisten jälkeen.

Martti Ahtisaari oli Suomen tasavallan kymmenes presidentti. Hän toimi tehtävässä vuosina 1994-2000. Jokaisen entisen tasavallan presidentin haudalle on toteutettu hautamuistomerkki.

AVAINSANAT

“Uhkakuva ei ole muuttunut” – USU: Frontexin rajavartijat pysyvät itärajalla pitkälle syksyyn

Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin rajavartijat ovat jatkamassa Suomen ja Venäjän maastorajan valvontaa pitkälle syksyyn. Asiasta kertoo Uutissuomalainen.

Apulaisosastopäällikkö, eversti Marko Saareks sisäministeriön rajavartio-osastolta sanoo Uutissuomalaiselle, että Frontex ei ole vielä vastannut Suomen pyyntöön, mutta tuen jatkamista pidetään hyvin todennäköisenä. Saareksin mukaan Frontexille on esitetty, että sen rajavartijat jatkaisivat itärajan maastorajan valvonnassa lokakuun loppuun saakka.

Frontexin jatkotuki sisältää myös teknistä kalustoa eli lähinnä partioajoneuvoja ja maastorajojen valvonnassa käytettävää välineistöä.

-  Uhkakuva ei ole muuttunut. Itärajan takana odottaa yhä vähintään satoja turvapaikanhakijoita, joita Venäjä on ohjannut rajanylityspaikoillemme, Saareks sanoo.

Frontex lähetti Suomeen marras-joulukuun vaihteessa noin 50 rajavartijaa ja muuta työntekijää auttamaan itärajan valvonnassa sen jälkeen, kun rajalle alkoi saapua turvapaikanhakijoita Venäjältä.

Tammikuussa Frontexin rajavartijoiden määrä väheni noin kolmasosaan alkuperäisestä. Rajavartiolaitos kertoi tuolloin, että rajavartijat jatkavat itärajalla vähintään kesään saakka.

AVAINSANAT

Presidentti Stubb veteraanipäivänä: “Ukraina puolustaa paitsi itseään, myös kansainvälistä oikeutta sekä vapautta ja vakautta koko mantereellamme.”

Presidentti Alexander Stubbin mukaan Ukrainan nyt käymä puolustussota on verrattavissa Suomen käymään puolustussotaan toisessa maailmansodassa.

Stubb kommentoi Ukrainan tilannetta puheessaan kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Mustasaaressa.

-  Toisessa maailmansodassa Suomen kansa kantoi kohtuuttoman suurta taakkaa hyökkääjän pysäyttämisestä. Tänä päivänä Ukrainan kansa taistelee vapaudestaan puolustaessaan itsenäisyyttään aivan kuten Suomi teki talvi- ja jatkosodan aikana, Stubb sanoi puheessaan.

Stubbin mukaan Euroopan ja koko maailman maiden kohtalot ovat nykyisin vielä enemmän yhteen kietoutuneita kuin aiemmin.

-  Ukrainan asia on myös meidän asiamme. Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme. Siksi tukeamme on jatkettava, vaikka se vaatisikin meiltä paljon. Ukrainalaiset ovat valmiit uhraamaan kaiken, kuten tekin olitte, Stubb sanoi juhlaan kokoontuneille veteraaneille.

-  Ukraina puolustaa paitsi itseään, myös kansainvälistä oikeutta sekä vapautta ja vakautta koko mantereellamme, Stubb jatkoi.

AVAINSANAT

Poliisi: Helsingin keskustassa ampumistapauksesta epäilty on pidätettynä – ei vahvista henkilöllisyyttä

  • Kotimaa
  • 27.04.2024
  • 12:36
  • (Päivitetty: 27.04. 15:51)

Helsingin keskustassa oli ampumistapaus perjantaina noin kello neljältä aamuyöllä, Helsingin poliisi kertoo tiedotteessaan. Poliisi epäilee 54-vuotiasta miestä henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta. Epäilty on pidätetty.

Poliisi ei vahvista epäillyn henkilöllisyyttä. Mediatietojen mukaan kyseessä on perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen.

Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jukka Larkio kertoo STT:lle, että kukaan ei loukkaantunut ampumisessa. Hänen mukaansa ampuja ei ampunut ketään ihmistä kohti vaan maahan.

Poliisin mukaan tapahtumat saivat alkunsa osoitteessa Antinkatu 1 sijaitsevassa ravintolassa aamuyöllä. Osoitteessa toimii ravintola Ihku.

RAVINTOLASSA oli ollut työpaikkaseurue, jonka kanssa ampumisesta epäillylle 54-vuotiaalle miehelle oli tullut ravintolassa riitaa, poliisi kertoo. Poliisin mukaan riitaan oli todennäköisesti liittynyt “hyvin pieni töniminen” mutta asia oli sovittu ravintolassa.

-  Semmoista nahistelua ollut, luonnehtii Larkio.

Hän tarkentaa, että työpaikkaseurue ei ollut epäillyn työtovereita.

Larkio sanoi Helsingin Sanomille, että riidan syy ei ole täysin selvillä mutta alkoholilla oli osuutta asiaan.

Arviolta vajaat puoli tuntia myöhemmin eli kello neljän aikaan aamuyöllä 54-vuotias mies ja työpaikkaseurue olivat tavanneet ravintolan ulkopuolella. Tällöin mies oli ottanut yllättäen esiin luvallisen pienikaliiberisen aseen.

Poliisin mukaan aseen piippu oli osoittanut kohti paikalla olleita henkilöitä. Sen jälkeen mies oli ampunut maahan yhden laukauksen, poliisi kertoo. Tämän jälkeen henkilöt poistuivat paikalta.

POLIISIN mukaan kuulustelukertomukset ravintolan ulkopuolisista tapahtumista ovat ristiriitaisia. Tapahtumista on kuitenkin olemassa valvontakameratallenne. Tutkinnanjohtaja Larkio kertoi lauantaina puolenpäivän jälkeen STT:lle, että epäiltyä on jo kuulusteltu. Hän ei kertonut mitään kuulustelujen sisällöstä.

Poliisin mukaan 54-vuotiasta miestä epäillään henkeen ja terveyteen kohdistuneesta rikoksesta, mutta tapauksen rikosnimikkeet tulevat täsmentymään tutkinnan kuluessa.

-  Esitutkinta on eilen aloitettu. Tässä vaiheessa täytyy sanoa vain, että rikosnimikkeet tarkentuvat, Larkio sanoi.

Poliisin mukaan epäilty vapautetaan, kun tarvittavat esitutkintatoimet on saatu tehtyä.

VORNANEN on siviiliammatiltaan poliisi ja työskennellyt Itä-Suomen poliisissa. Virkanimikkeeltään hän on vanhempi konstaapeli.

Ylen mukaan ei ole täyttä varmuutta siitä, onko hänen virka-aseensa varmasti palautettu hänen siirryttyään kansanedustajaksi. Ylen haastattelema Itä-Suomen poliisipäällikkö Samppa Holopainen pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että ase olisi jäänyt palauttamatta. Poliisin käytäntönä on, että virka-ase ja virkamerkki kerätään pois, jos virkavapaa kestää yli kolme kuukautta.

Larkio ei kommentoinut STT:lle sitä, mihin tarkoitukseen epäillyn hallussa ollut ase on hankittu.

Vornanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja Joensuusta. Hänet valittiin kansanedustajaksi viime vuoden eduskuntavaaleissa 6  474 äänellä Savo-Karjalan vaalipiiristä.

Vornanen kuuluu eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan sekä tiedusteluvalvontavaliokuntaan. Hän on varajäsenenä eduskunnan hallintovaliokunnassa. Lisäksi hän on Yleisradion hallintoneuvoston jäsen. Kansanedustajan toimen lisäksi Vornanen on myös Joensuun kaupunginvaltuuston jäsen.

POLIISIN julkaisemat tiedot kansanedustaja Vornaseen liittyvästä ampumistapauksesta kuvaavat erittäin vakavaa tilannetta, kuten ennakkoon jo oli pääteltävissä, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra viestitti lauantaina viestipalvelu X:ssä ja STT:lle.

Purran mukaan rikosoikeudellisten seurausten ohella puolue ja eduskuntaryhmä tulevat toimimaan asianmukaisella tavalla.

Myöhemmin Purra kertoi vielä viestitse STT:lle, että vakavimmat mahdolliset seuraukset ovat puolueesta ja eduskuntaryhmästä erottaminen.

-  Seurauksia käsitellään puolue-elinten virallisissa kokouksissa. Vakavin käytössämme oleva seuraamus on erottaminen puolueen jäsenyydestä ja eduskuntaryhmän jäsenyydestä.

Hän kertoi, ettei ole lauantaina saanut edelleenkään yhteyttä Vornaseen.

Purra sanoi puolueen odottavan poliisin tutkinnan etenemistä ja virkavallan tietoja.

-  Asiasta tiedotetaan, kun on tiedotettavaa.

Helsingin Sanomille Purra kertoi, että torstai-illan seurueessa ovat olleet Vornanen ja perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen. Lisäksi Purran mukaan seurueessa oli ainakin jossain vaiheessa myös edustajien vieraita Pohjois-Karjalasta.

-  Toinen seurue tuntematon, poliisin mukaan työpaikkaseurue. Mitään muuta tietoa ei minulla ole, Purra sanoi HS:lle.

Eetu Halonen, Elina Korkee, Tuomas Savonen, Minna Pulli, Sanna Raita-aho / STT

Uutista täydennetty kauttaaltaan klo 13.20, klo 14.18 ja 15.51.

AVAINSANAT

”Lihavuuden hoito on lääketeollisuuden kultakaivos” – Kelassa pelätään lihavuuslääkkeiden korvausten huimaa kasvua

-  Raadollinen asia on se, että lihavuuden hoito on lääketeollisuuden ennennäkemätön kultakaivos.

Näin sanoo STT:lle Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen. Leinosen mukaan aikuisista noin joka kolmas on ylipainoinen tai lihava. Myös lapsista ja nuorista hälyttävän suuri osa on ylipainoisia tai lihavia, hän toteaa.

Ratkaisuksi lihavuuteen on tarjottu viime vuosina lihavuuslääkkeitä. Leinonen on huolissaan lihavuuden hoidosta ja kasvavista lääkekorvauksista.

-  Jos lihavuuslääkkeitä aletaan korvata ilman kokonaiskuvan luomista, niistä aiheutuu potentiaalisesti jopa miljardien eurojen vuosittaiset kulut, Leinonen sanoo.

Luku olisi mullistava, sillä Kela maksaa lääkekorvauksia tätä nykyä vuosittain kokonaisuudessaan noin 1,8 miljardia euroa. Leinonen kertoo, että useissa maissa lihavuuslääkkeitä ei aiota korvata tai niitä on jopa otettu pois korvattavuuden piiristä kustannusten räjähtämisen vuoksi.

On ratkaisematon kysymys, kenen kustannettavaksi lihavuuden hoito kuuluu ja kuinka paljon se saa maksaa. Markkinoille on tulossa uusia, hintavia lihavuuslääkkeitä, joiden hinnat pysyvät korkeina vielä pitkään. Terveydenhuollon menoja ei myöskään haluta kasvattaa, mutta myös lihavuuden hoitamatta jättäminen on kallista.

LEINOSEN mukaan nykyinen käsitys on, että lihavuuden hoidossa lääkityksen tulee olla pitkäaikaista tai jopa elinikäistä, sillä tutkimukset osoittavat, että paino palaa herkästi ennalleen lääkkeen lopettamisen jälkeen. Hän sanoo, että laihtuminen vaatii joka tapauksessa merkittävän elintapamuutoksen.

Leinosen mukaan lihavuuden hoito muilla keinoin kuin lääkkeillä saattaisi tulla jopa lääkekorvauksia halvemmaksi.

-  Lääkkeiden miljardikustannusten pitäisi laittaa meidät ajattelemaan, mitä ne muut keinot voivat olla – kaavoitus, koululiikunta, ruokailu, hinnoittelu, veropolitiikka, lasten liikuntaharrastusten tukeminen, Leinonen listaa.

Hän sanoo, että lääkkeisiin laitettavan rahan arvo tuntuu kuitenkin olevan täysin erilainen kuin saman sairauden muussa hoidossa.

-  Monet yhteiskunnat ovat valmiita sijoittamaan lääkkeisiin jostakin syystä aivan eri suuruusluokan summia.

“Hoitamaton lihavuus vasta maksaakin”

TERVEYDEN ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan lihavuuden suorat kustannukset eli vastaanottokäynnit ja lääkkeet maksavat miljardi euroa vuodessa, sanoo Helsingin yliopiston lihavuustutkimusyksikön johtaja Kirsi Pietiläinen.

-  Hoitamaton lihavuushan se vasta maksaakin. Lihavuuden aiheuttamien liitännäissairauksien hoito on äärimmäisen kallista, professori ja lääkäri Pietiläinen sanoo STT:lle.

Pietiläinen toivoo, että uusien lääkkeiden korvattavuutta arvioitaisiin lääketieteellisestä näkökulmasta, sillä se on lopulta myös kansantalouden etu.

Markkinoilla olevilla lihavuuslääkkeillä on vaikeita saatavuusongelmia. Siksi uudet, tehokkaammat lääkkeet ovat Pietiläisen mukaan todella tervetulleita.

-  Ihmiset maksavat hoidosta todella paljon itse, mutta kaikilla ei ole siihen mahdollisuutta, ja se aiheuttaa epätasa-arvoa.

Kenelle lihavuuden kustannukset sitten kuuluisivat?

-  Rajoitettu peruskorvattavuus on varmasti malli, jolla kannattaa mennä ja laajentaa sitä maltillisesti, Pietiläinen sanoo.

Lihavuuden hoidon esteenä ovat Pietiläisen mukaan lääkkeiden hinnan ja saatavuuden lisäksi terveydenhuollon pienet resurssit.

Heli Laakkonen / STT

AVAINSANAT

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään – presidentti Stubb osallistuu juhlallisuuksiin Vaasassa

Kansallista veteraanipäivää juhlitaan tänään Vaasan seudulla. Myös presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb osallistuvat juhlallisuuksiin.

Presidentti tapaa veteraaneja sekä pitää juhlapuheen Mustasaaren Botniahallissa pidettävässä valtakunnallisessa pääjuhlassa.

Presidentti Stubb puolisoineen myös tapaa kansalaisia Vaasan torilla noin kello 15.30.

Ennen pääjuhlaa ohjelmassa on aamuyhdeksältä juhlallinen lipunnosto Suomen Vapaudenpatsaalla Vaasan kauppatorilla. Aamupäivällä järjestetään myös ekumeeninen, kaksikielinen juhlajumalanpalvelus Vaasan kirkossa.

Kansallista veteraanipäivää vietetään vuosittain 27. huhtikuuta Suomen sotaveteraanien kunniaksi sekä muistoksi sodan päättymisestä ja rauhan alkamisesta. Päivä on Lapin sodan päättymispäivä.

Veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987.

AVAINSANAT