Päivälehti Eteenpäin tuli tiensä päähän vuonna 1988. Henkiseksi seuraajakseen se sai välittömästi Eteenpäin -viikkolehden.
Köyhälistön agitaattorista tapahtumien taustoittajaksi
Yli sata vuotta Kotkassa ilmestynyt Eteenpäin ei ole ollut missään vaiheessa elinkaartaan vain tapahtuminen kirjuri, uutisten tarjoaja. Joka käänteessä se on hakenut paikkaansa myös yhteiskunnallisena vaikuttajana ja uudistajana, kuten sosialidemokraattisen aluelehden on tullutkin tehdä.
Työväen ja pienviljelijäin äänenkannattajana marraskuussa 1905 aloittanut Eteenpäin on ollut aina myös tekijöidensä näköinen.
Siinä missä lehden ensimmäiset kynäilijät olivat aatteen miehiä ja vahvoja persoonallisuuksia, miehittivät lehden toimituksen 1970- ja 1980-luvuilla koulutetut journalistit. Heitä ei työväenliikkeen riennoissa nähty kuin työtään tekemässä.
Tuolloin lehti olikin jo alueensa ykköslehti. Sen lukijakunta kattoi alueen väestön milteipä laidasta laitaan.
Ykköslehtiasema onkin seikka, joka on erottanut Eteenpäin -lehden muista Suomen työväen- tai palkansaajalehdistä, joita ilmestyi noina vuosikymmeninä vielä paljon ympäri maata. Eteenpäin oli ja pysyi ainoana työväenlehtenä, joka kykeni nousemaan alueensa ykköslehdeksi, seitsemänpäiväiseksi kaiken lisäksi.
Eteenpäin -lehden historia on oikeastaan kahden lehden historia.
Päivälehti Eteenpäin koki loppunsa vuoden 1989 alussa, kun lehti fuusioitiin yhdessä Etelä-Suomen kanssa Kotkan Sanomiksi. Henkiseksi perillisekseen ja työnsä jatkajaksi se sai kuitenkin välittömästi Eteenpäin -viikkolehden, jonka näytenumero ilmestyi lehden syntymäpäivänä 11. marraskuuta 1988.
Ykköslehtiasema onkin seikka, joka on erottanut Eteenpäin -lehden muista Suomen työväen- tai palkansaajalehdistä, joita ilmestyi noina vuosikymmeninä vielä paljon ympäri maata.
Etusivut täynnä kokousilmoituksia
Ensimmäiset vuotensa Eteenpäin toimi ennen muuta alueen työväenliikkeen organisaattorina ja valistajana.
Lehden roolista kertoo se, että sen etusivut täyttyivät pääasiassa järjestöjen kokousilmoituksista ja työväenpuolueen periaatteita esittelevistä alustuksista ja kiistakirjoituksista, jotka jatkuivat usein sisäsivuilla. Jälkimmäisiin riitti latomosta vain miltei lukukelvottomia fraktuurakirjaimia.
Poliittista taistelua lehti kävi ensimmäisinä vuosinaan lähinnä suomettarilaisten ja maalaisliittolaisten kanssa. Lehdessä arvosteltiin niin ikään kovin sanoin kirkon konservatiivisuutta. Poliittisista kysymyksistä olivat pinnalla muun muassa väkijuomakysymys, työväen elinolojen kurjistuminen ja kysymys työväenpuolueen osallistumisesta hallitustyöhön.
Teorioista kansan arjen kuvaajaksi
Ensimmäisen maailmansodan vuodet toivat mukaan Venäjälle ja Suomeen ankaran sensuurin, joka koetteli myös Eteenpäin-lehteä. Rikkomuksista joutuivat lehden toimittajat ja julkaisijat joskus jopa poliisin hoiviin.
Kansalaissodan ja Suomen itsenäistymisen kynnyksellä vuonna 1917 Eteenpäin oli siirtynyt jo selkeästi teorioiden opettajasta työväestön ja muiden vähäväkisten ryhmien arkipäivän kysymyksiin. "Kotka ja lähiseutu" -palstalla etusivulla haettiin lehdelle lisää paikallislehden profiiilia.
Erityisesti Kotkaa koetellut elintarvikepula nousi lehden tärkeimmäksi teemaksi vallankumousvuonna 1917. Venäjällä syksyllä tapahtunut vallankaappaus toi myös Eteenpäin-lehden kirjoitteluun toiveikkaan sävyn. Pitkin loppusyksyä lehti patisti kuitenkin työväkeä ja punakaarteja maltillisuuteen SDP:n puoluejohdon linjauksen mukaisesti.
Kansalaissodan aikana lehti seisoi lojaalisti työväen tukena. Toimittaja August Vesan kirjoittaman vetoomuksen antautumisesta ilman verenvuodatusta kotkalaiset ja Kotkaan paenneet punaiset lukivat Eteenpäin-lehdestä toukokuun 2. päivä 1918, kun valkoiset olivat jo lähellä Kotkaa.
Pari päivää myöhemmin Vesa oli jo vainaja toimituksen miehittäneiden valkoisten ammuttua hänet.
Palkkatyöväen äänitorveksi
Kymmenen vuotta myrskyisän kumousvuoden jälkeen vuonna 1919 ilmestymisensä uudelleen aloittanut Eteenpäin oli leimallisesti palkansaajien lehti. Palstansa se avasi erityisesti ammattiyhdistysliikkeen palkkataisteluille, sopimustoiminnan käsittelylle sekä myös työväen sivistys- ja urheiluliikkeen kysymyksille.
Lehti oli yhä enemmänkin järjestö- kuin uutislehti. Puoluelehden rooli tuli esiin varsinkin voimallisena kommunistien pyrkimysten vastustamisena sekä kasvavan oikeistoradikalismin uhmaamisena.
Pyrkimys uutislehdeksi näkyi kuitenkin selvästi jo etusivuilta. Kotkan valtuuston uutiset saivat yhä enemmän tilaa lehdessä. Myös "poliisiuutiset" kuten palaneet talot, varkaudet ja veriteot nostettiin esiin.
Vuonna 1927 lienee ollut ensimmäinen vuosi, jolloin Eteenpäin joutui tai pääsi poliittisen vallankäytön puolustajan asemaan. Maata kun johti Väinö Tannerin vähemmistöhallitus.
Aluelehden rooli hahmottuu
Eteenpäin-lehden 1930- ja 1940-luvun kirjoittelua leimasi yhä vahvempi kansainvälisten tapahtumien seuranta. Siinä missä ensimmäinen maailmansota meni lehdeltä ohi vain vähäisin maininnoin, nousivat varsinkin Euroopan tapahtumat – parempien tietoliikenneyhteyksienkin ansiosta – nyt keskeiseksi etusivun aineistoksi.
1930-luvun varustelukilvassa asettui lehti SDP:n tavoin rauhoittelemaan sotakiihkoilua Suomessa.
Sodanjälkeisiä vuosia 1940-luvulla hallitsi uuden maailmanjärjestyksen tapahtumien seuranta kylmän sodan laskeutuessa maanosan ylle. Yhä selvemmin lehti varasi kuitenkin sivujaan Kymenlaakson ja eritoten Kotkan tapahtumista raportoimiselle.
Kotkassa lehti seurasi tiiviisti työllisyyttä, teollisuuden investointien etenemistä ja satamaliikenteen kehitystä. Politiikassa aikaa leimasi vahvasti ankara taistelu vallasta SAK:ssa.
Demaritaustaansa Eteenpäin ei peitellyt. "Innostavat" sd-järjestöjen kokoukset ja tilaisuudet julkilausumineen esiteltiin lehdessä näyttävästi.
Piirilehdestä aluelehdeksi
Ratkaisevat askeleet kohti alueen ykköslehteä Eteenpäin-lehden toimituksessa otettiin 1950-luvulla. Sosialidemokraattisen puolueriidan seurauksena taloudellisesti ja levikillisesti heikentyneessä lehdessä alettiin ottaa määrätietoisesti askeleita SDP:n piirilehden asemasta kohti henkisesti avarampaa maakuntalehteä.
1960-luvun talouskasvun luoma optimismi, vaurastuminen ja kepeämpi elämänasenne näkyivät lehdessä muun muassa niin, että vakavia uutissivuja alettiin keventää missien ja muiden tyttöjen kuvilla. Samalla poliittisempia tarinoita tyrkittiin sisäsivuille huomaamattomammille paikoille.
Kiristyvä levikkikilpailu Kotkassa paransi hiljalleen Eteenpäin-lehden ulkoasua. Samaan aikaan toimitus sai koko ajan lisävoimia ja uutistarjontaa parannettiin tavoitteena "täyden palvelun uutislehti".
1970-luvulla alkoi lehti ottaa yhä enemmän kosketuspintaa lukijoihin ja koteihin. Nuori ja innostunut toimittajakunta haki omia ideoitaan ja rennompaa journalistista otetta.
Köyhälistön lehti oli muuttunut aluelehdeksi, jossa yhteiskunnallinen aineisto oli enempi taustoittavaa ja analysoivaa. Tuo rooli vain korostui viikkolehti Eteenpäin aikana.
