Kansalaisvaikuttamisen paikka
HÄMEENLINNAA on joskus kutsuttu valaistuksi hautausmaaksi. Kaupunki on onneksi kehittynyt niistä päivistä. Nyt Hämeenlinnasta tehdään Suomen suurinta golfkenttää. Siihen tahtiin parturoidaan kaupungin metsiköitä ja puistoja isoista puista. Aulangolla on jo paikkoja, joilla on vaikea nähdä metsää harvoilta puilta. Sen verran puistomaiseksi on metsä parturoitu. Sama kohtalo uhkaa luonnoltaan uhkeaa ja rehevää Varikonniemeä. Kaupunki suunnittelee alueen "siistimistä". Toivottavasti jäljelle jää muutakin nurmikenttä ja muutama vanha puu.
Nyt on kansalaisvaikuttamisen paikka. Viherhankkeita suunnittelevat virkamiehet ja puita vihaavat pitää saada kuriin.
Kansalaisvaikuttamisesta puhuu Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen uusi puheenjohtaja Leena Tiesmaa tämän lehden haastattelussa. Hän pitää kaupunkilaisten vaikuttamismahdollisuuksia virkamiesvalmistelussa oleviin asioihin vähäisinä. Tiesmaa uskookin, että perinteinen poliittinen järjestö voisi tarjota väylän uudenlaiselle kansalaisvaikuttamiselle – yhdistyksen poliittisen vaikuttamisen rinnalle ja rinnalla.
Oikean toimintamuodon löydyttyä kansalaisvaikuttaminen ja poliittinen toiminta tukevat hyvin toisiaan. Jos tavoite on yhteinen, molemmat hyötyvät. Yhteensovittamista kuitenkin pitää tehdä. Monet kansalaisliikkeet syntyvät ja kuolevat yhden asian liikkeinä. Vaikuttaminen on projektiluontoista ja ihmiset hyppivät hankkeesta toiseen. Tähän ei ole totuttu pitkäjänteiseen vaikuttamiseen tottuneessa työväenyhdistyksessä.
Opittavaa löytyisi varmasti molemmin puolin. Nuoret esimerkiksi hyödyntävät sujuvasti vaikuttamisessaan sähköisiä kanavia. Sitä kautta nuoret myös tavoittaa tehokkaammin kuin erilaisilla yleisötilaisuuksilla.
Kansalaisvaikuttamisen ja poliittisten toimijoiden yhteistyölle on nyt tilausta. Ihmiset ovat kiinnostuneet siitä mitä heidän asuinkaupungissaan tapahtuu. Edelleen liian moni kokee, että heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa asioihin ja poliittinen toiminta ehkä koetaan vieraaksi. Yhteistyö tutustuttaisi erilaisia toimijoita ja toimintatapoja keskenään. Poliittinen toiminta voisi alkaa kiinnostaa. Se on kuitenkin edelleen tehokkain tapa vaikuttaa.
Edellä mainittu kehitysmalli on havaittu esimerkiksi Metalliliitossa. Siellä etenkin nuoret ovat aikaisempaa kiinnostuneempia edunvalvonnasta. Moni lähtee liiton toimintaan halusta vaikuttaa oman työpaikkansa asioihin. Suuri osa näistä nuorista innostuu jossain vaiheessa myös toiminnan poliittisesta puolesta.
Heikki Sihto
This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
