Rintama laaja
METALLIN LAKON rintama oli poikkeuksellinen. Duunarien lisäksi rivissä olivat toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Koossa oli joukkovoima, jonka tehoa ei voi vähätellä. Toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt uskalsivat olla samassa rivissä.
Lakon alettua käynnistyi odotetusti lakkolaisten syyllistäminen valtamediassa. Näin, vaikka esimerkiksi Euroopan (neuvoston) sosiaalisten oikeuksien komitea ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin pitävät lakko-oikeutta työntekijöille kuuluva perustavaa laatua oleva oikeutena.
Hyvä, että lakko on loppunut. Vanhan toteamuksen mukaan tankit on helpompi ajaa asemiin kuin vetää sieltä pois. Tämä pätee niin lakkoiluun, kuin vaikkapa Libyan tilanteeseen. Konflikteja on helpompi aloittaa kuin lopettaa.
Mitä järeämpi ase, sitä enemmän vastuullisuutta tarvitaan. Lakkoase on usein järeä taloudellisessa mielessä. Metallin väkeä ei voi lakkoherkäksi syyttää, jos edellinen lakko oli 40 vuotta sitten (vuonna 1971). Pieni kertausharjoitus on ajoittain paikallaan.
KENTÄN PAINE oli kova. Käsittääkseni se keskittyi paljolti paikalliseen sopimiseen, paikallisen erän jakamiseen. Metallin edellinen sopimus tehtiin taloudellisesti vaikeassa rakosessa finanssikriisin jyllätessä 2009.
Työnantajapuoli, Teknologiateollisuus, on halunnut viedä sopimista työpaikkatasolle. Tätä Metalli on suostunut kokeilemaan. Kokemukset vaihtelevat työpaikoittain. Työntekijöiden neuvotteluasema koetaan usein heikoksi.
Aiemmassa sopimuksessa, jos paikallista erää ei ole saatu sovittua, on kaikille tullut tasaerä, jonka kokonaissumma on ollut pienempi. Tämä on aiheuttanut närää, sillä läheskään kaikilla työpaikoilla ei paikallista erää ole onnistuttu sopimaan.
PERÄLAUTA eli kaikille sovittu palkankorotus on saavutetun sopimuksen keskeinen elementti. Se on taka-askel Teknologiateollisuuden ajamalle paikalliselle sopimiselle. Etsikkoaikaa ei pystytty hyödyntämään, vaan Metallin kentän tuomio oli selvä.
Ammattiliitto Pro:n sivuilla perälaudan käsite on avattu suht selkokielelle. Perälauta on sitova kirjaus, kuinka työehtosopimuksen määrittelemät palkankorotukset toteutetaan, jos sopimukseen ei päästä paikallisesti tai jos työpaikalla ei ole tarvetta pyrkiä muuhun kuin työehtosopimuksen malliin.
Työnantaja ei lakosta tykännyt, tietenkään. "Lakko ja siihen tänään ilmoitetut laajennustoimet ovat jyrkässä ristiriidassa nähtävissä olevan talouskehityksen ja vastuullisen työmarkkinatoiminnan kanssa", Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko julisti.
Myönnetään, kaikkien etu on kasvun, kilpailukyvyn ja suomalaisten työpaikkojen säilyttäminen. Mutta vain lakko-oikeudella työntekijät voivat neuvotella työehdoistaan kerjäämisen sijaan.
Jarkko Nissinen
This e-mail address is being protected from spambots. You need JavaScript enabled to view it.
